Vettä sataa kaatamalla jo neljättä päivää.
Olen tänään jatkanut reseptieni kokoamista arkistointilaatikkoon laitettaviin arkistokortteihin.
Minulla on rakkaat hyväksi havaitut ja kokeillut leivonta- ja ruokareseptit hujan hajan mikä minkäkin vihkon alalaitaan kirjoitettuna, ja aina kun reseptiä tarvitsen sitä ei löydy mistään.
Nyt rupeaa löytymään. Olen tapojeni orja. ja leivon yleensä kakut tutuiksi tulleilla ohjeilla, jotka onnistuvat aina.
Laitan iloksesi ensin muutaman nostalgisen reseptini esille. (Toivottavasti saat selvää käsialastani)
 |
| Tätä kakkua mummoni teki aina |
 |
| Anoppini teki piimäkakkua ensimmäisen ohjeen mukaan |
 |
| Tämä on erilainen omenaherkku |
 |
| Nämä kahvikuppireseptit ovat kivoja |
Entisaikaan reseptit olivat paljon suurpiirteisempiä kuin nykyisin. Esimerkiksi uunin lämpötilaa ei voitu määritellä tarkkaan, koska uunit lämmitettiin puulla.
Mittana toimivat kahvikuppi ja juomalasi, silti kakuista tuli muhkeita ja mittasuhteet takasivat onnistumisen aina.
Olen tympääntynyt kännykkään, joka on leipoessa milloin voissa, milloin taikinassa milloin missäkin töhnässä. Minulla on paljon reseptejä kännykän muistissa ja olen päättänyt, etten koko aikaa halua olla kännykan armoilla. Tästä siis johtuu tämä vanhanaikainen käytäntöni.
Laitan reseptikortit aakkosissa laatikkoon, jonka nostan keittiöön. Eläköön tämä vanhanaikaisuus ja vanhojen reseptien vaaliminen.
Oikein mukavaa viikkoa kaikille lukijoilleni
