Villatakki tyttärelle

Nyt on neulepuikot kilisseet täällä toden teolla. Marja halusi villatakin, joka on samantyyppinen kuin Linka Neumannin suunnittelema Erämaa- villapaita.

Tilasin Dropsin Karisma-villalankaa, joka on 100 % villaa. Langassa on superwash -käsittely, joten neuleen voi pestä pesukoneessa villaohjelmalla. Olipa minulla urakkaa ja piti matematiikkaa harrastaa todella. Langan tiheys kun on 21 silmukka/10 cm ja ohjeessa 13 silmukkaa/10 cm. Muutin myös neuleen yläosan kuviota, että sain neuleen laskeutumaan kauniisti.

Neuloin villatakin pyöröpuikoilla kokonaan ja leikkasin villapaidan edestä kahtia. Ompelin ensin leikkauskohdan molemmat puolet todella huolellisesti moneen kertaan leikkauskohdan molemmin puolin ja kauhistutti leikata keskeltä, mutta hyvin sujui. Tämän jälkeen neuloin nappilistat ja ompelin isot napit.

Paita on tumman vihreä,mutta keinovalo muuttaa värin harmaaksi.Tässä käyttämäni värit

 

Tässä villatakki melkein vamiina (viimeiset langat vielä päättelemättä)

 

Tässä villatakki vielä villapaitana ennen halkileikkausta

Tassukuvio

Nappilista

Vanha nappi

Nappilista takin sisäpuolelta

"Tassusykkyrää"

 

Ihanaa oli neuloa ja sain taas  verenpaineeni laskemaan. Minulla nimittäin neulominen laskee verenpainetta, koska neulominen on todella rentouttavaa ja ihanaa. Tästä villaktakista tuli ihan Marjan näköinen. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

Laitan kaksi viimeisintä valokuuvaani lokakuun tunnelmista.

Luonto odottaa lunta

Lokakuun taivas

Oikein ihanaa lokakuun viimeistä viikkoa kaikille.

Saa taiteilla

Lokakuussa aloitti uusi blogi Saa Taiteilla (linkki tekstissä).

Blogin aloitussivulla kerrotaan seuraavaa:

 

"Uusi nimivinkki annetaan noin kahden viikon välein. Aikarajaa ei ole, voit osallistua myös vanhempiin vinkkeihin.

Pääpaino on käsin tekemisellä, joten unohdetaan valokuvat, tarrat, digityöt, leimasimet yms. Paitsi jos jokin niistä erikseen sallitaan. Toisinaan voi olla lisänä tekniikka tai materiaali toive."

 

Nimivinkki 2: KAKSIN AINA KAUNIHIMPI 

 

Ennen vanhaan sanottiin, että "lapsi ei ole terve jos hän ei leiki". Tätä vanhaa sanontaa noudattaen hurahdin nyt liki 67-vuotiaana maalailemaan kiviä kuin pikkutytöt ja -pojat.

 

Kivet maalaan pensselillä akryylimaaleilla ja lakkaan suihkelakalla, että kuva kestää vesisadetta. Kun kivet kuivuvat - piilotan ne johonkin kivaan paikkaan ja toivon, että kivi ilahduttaa löytäjäänsä. 

Olen nyt piilotellut näitä maalauksiani Nurmekseen, Kuopioon, Joensuuhun, Iisalmeen ja Lieksaan.

Liityin facessa Finstones -sivulle ja ilahdun, jos löytäjä laittaa tiedon kiveni löytymisestä sivuille.  Kivissä lukee takana "Pidä tai siirrä" ja joskus kivi voi siirtyä kauanskin piilotuspaikasta - jopa ulkomaille.

Haasteeseen osallistun viimeisillä maalatulla kivilläni:

Iso "kämmenkivi"

Koko noin 4 cm

Tässä muutamia kuvia aikaisemmista maalauksistani. Anteeksi kovasti kuvien huono laatu. Lakatut kivet on tosi vaikeita kuvattavia. Maalaan luonnosta löytämilleni kiville, jotka ovat hyvin epätasaisia.

.

Tässä kivi takaapäin. Tekstin olen kirjoittanut  Posca-merkkisellä tussilla ja lakannut päälle

Iso "kämmenkivi"

Iso "kämmenkivi"

Iso siili on "Kämmenkivi" (muiden koko noin 3 - 4  cm)

Iso "kämmenkivi"

Iso "kämmenkivi"

Kilppari on Iso "kämmenkivi" muiden koko noin 3 - 4 cm

 

 

Olen piilottanut isot kivet maahan tai lasten ulottuville. Pienet kivet piilottelen ylös, ettei vaan lapsi tai vaikkapa pieni koira laita kiveä suuhun. Pieniin kiviin maalaan myös aikuiselle suunnatun kuvan - kun taas isot kivet ovat aika "lapsenomaisia"

Tämä on todella hauska harrastus. Onneksi olen ollut luonnossa kulkiessani tarkka ja kerännyt kukkapenkin nurkkaan pyöreitä tai sileitä kiviä. Kiviäkään ei saa ottaa mistään suuria määriä ilman maanomistajan lupaa, mutta yhden kiven varmaankin saa ottaa. Minua naurattaa, koska katselin jo kiuaskiviäkin "sillä silmällä". Ovat onneksi aika särmikkäitä.

Kiviä voi myös ostaa, mutta minun harrastukseni on vasta harjoitteluasteella, ja tyydyn luonnonkiviin.

Jos siis löydät joskus maalatun kiven, ilmoita löytösi Finstones -sivuille facebookkiin, niin maalaaja tietää missä kivi viilettää matkallaan.

Oikein ihanaa viikon jatkoa kaikille,

Uusia atc-korttejani ja Outokummun vanha kaivos

Tänään  oli ihan pakko askarrella ennenkuin alkaa vieroitusoireet papereiden silppuamisen puutteesta. Tein kahdeksan Steampunk-aiheista korttia. Aihe on lähellä sydäntäni.

Käytin korteissani ilmaiskuvia, metallikoristeita, gelliplatella painamiani papereita, muovikalvoa, akryylimaaleja, tusseja ja värikyniä.

Tässä kortit  kameralla kuvattuina

Atc" Herrasmies 1" varattu TarjaK:lle

Atc "Herrasmies 2 

varattu TarjaK:lle

Atc "Herrasmies 3

varattu TarjaK:lle

 

Atc "Herrasmies 4" 

varattu TarjaK:lle

Atc "Herrasmies 5" 

varattu TarjaK:lle

Atc Herrasmies 6 

varattu TarjaK:lle

Atc "kaihokatse"

Atc "Perhonen"

Kortissa on perhoskoru

 

 

 

Eilen kävin mieheni, Marjan ja Mimosan kanssa Outokummun vanhalla kaivoksella. Laitan tähän muutaman kuvan upeasta kaivosympäristöstä.

 

 

 

Ihanaa päästä vielä reissaamaan asuntoautolla. Lokakuu on ollut niin lämmin, että emme ole vieneet autoa vielä talviteloilleen. Emme aja asuntoautolla talvisin ollenkaan. On todella haikeaa tyhjentää auto kaikesta "kesäisin tarvittavasta" ja viedä se odottamaan ensi kesää ja uusia seikkailuita. Tavallaan tämä autosta luopuminen on piste tälle kesälle, ja odotus ensi kesästä alkaa. Tänä vuonna ollaan saatu ajella ihmeen kauan. Toivottavasti lämpimät kelit jatkuvat vielä.

Toivottelen kaikille oikein ihanaa ja nautinnollista viikonloppua.

Korttivaihto Plaza De Mustiksen kanssa

Nyt on pakko sanoa, että kohta pitää muistinsa tarkistuttaa. Nimittäin vaihdoin jo keväällä kortin Plaza De Mustiksen kanssa (linkki tekstissä).

Pyydän aina luvan kortin tekijältä julkaisuun jos lupaa ei ole merkitty korttiin. Julkaisulupa tuli minulle jo iät ajat sitten. Anteeksi kovin tämä hajamielisyyteni.

 

 

 

Tämä ihanuus on askarreltu helmenhohtoiselle kartongille. Kortissa on ihanaa menneen hyvän ajan tunnelmaa ja suloiset pitsiset koristelut. Suloinen katse tällä neitosella

Isot Kiitokset Plaza De Mustiksen Irjalle ja oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille.

Kävelyllä metsässä

Löysin jostakin haasteen "kävele kanssani" muistaakseni ja minä olen dementikkona kokonaan unohtanut missä haaste oli. Tätä tämä vanhuus teettää en muista enää nimiä mistään.

No osallistun joka tapauksessa haasteeseen.

Kävin eilen Kourukoskella ja Saramolla, jonne on Nurmeksesta matkaa noin  25 km. Meillä alkaa olla paras ruska jo ohi. Ainoastaan haavat ja lehtikuuset loistavat keltaisina. Koivut ovat jo menettäneet osan lehdistään kovien tuulten vuoksi.

Meillä oli eilen todella sumuinen ja kostea päivä, silti päätimme hakea halkokuorman. Sain samalla tehdä metsäretken läheiseen lehtikuusimetsään,

Menomatkalla ajoimme Kourukosken ohi.

Tien laidassa kasvoi upea haapa.

Luonto odottaa jo lunta ja jäätä

Kourukoski (kuvattu sillalta)

 

Tässä ihana lehtikuusimetsä lähellä puupinoja.

Oksissa on pieniä käpyjä

Nämä taitavat olla metsäkurjenpolven lehtiä

Sumu peittää osan metsästä

Ihanan pehmeää on sammal

Naava on puhtaan ilman merkki

Komistukset

Metsä on vanhalla pellolla. Kiviraunionkin löysin

Kylläpä tunsin itseni taas pieneksi

 

Metsä oli helppokulkuinen, vaikka polkuja ei ollut. Vanhoille pelloille istutettiin koivikoita tai näitä lehtikuusia. Metsä todella laskee verenpainetta ja rauhoittaa mieltä.

Kaunis on tämä lokakuukin, vaikka en tykkää pimeydestä ja ikuisista sateista. 

Olenkin kaivellut lyhtyni esille ja polttelen iltaisin kynttilöitä neuloessani.

Kyllä tämä vaan on paras syksy ikinä.

JÄLKIKIRJOITUS

Haaste löytyi Villa Emilian blogista TÄÄLTÄ

Mukavaa viikkoa kaikille