Uusia Atc-korttejani

Meillä on ihana aurinkoinen päivä tänäänkin. Koko viikon oli lämmintä yli 22 astetta. Eilenkin ihan hellepäivä, ja minä olin tietenkin koko päivän ulkona.

On ollut erikoinen syyskuu. Viime viikon perjantaiyön vietimme mieheni kanssa ulkona puutarhassamme. Laitoimme aurinkovuoteille makuualustat ja kömmimme makuupusseihimme. Lämmintä oli silloinkin 14 - 16 astetta, vaikka taivas oli tähtikirkas. Näimme revontuletkin jollain aikaa yöllä. Oli kyllä upea kokemus. Aamulla oli pakko tulla viiden jälkeen sisälle, koska oli tulossa ukonilma ja salamat välähtelivät pimeässä. Suosittelen kyllä upeaa kokemusta lämpimästi kaikille.

Huomasin, että Silpputehtaan laajennusosan (linkki tekstissä) TJK-haaste viikoille 35 - 36/2024 päättyy tänään.

Aiheena on SIENESTÄMÄÄN

Tässä kaksi ensimmäistä korttiani ovat haasteeseen. Taustat tein pienistä silkkipaperiin Gelliplatella painamistani silpuista. Kaikki kuvat sain korttivaihdon yhteydessä. Sienet ovat läpinäkyvää muovia (sienten taustat jätin valkoisiksi, että etottuvat paremmin).

 

Atc "Sienestämään 1/2 varattu Sauvolaiskalle

Atc Sienestämään 2/2

Atc "Sienimetsässä 1"

Atc "Sienimetsässä 2"

 

Kiitos jälleen vierailuistanne täällä blogimaailmassa. Olin ihmeissäni, kun edellistä postiakin on käynyt vilkaisemassa 142 henkilöä bloggerin laskurin mukaan. Kivaa, että tämä blogimaailmakin vielä kiinnostaa.

Mukavaa alkavaa viikonloppua ja nauttikaa ihanasta syksystä

Vain kolme kuvaa kuukaudessa

KristiinaK (linkki tekstissä) haastaa ottamaan valokuvia.

Joka kuukausi julkaistaan kolme kuvaa. Kuvat saavat esittää vaikka mitä, mutta kuvan aiheen tulee alkaa meneillään olevan kuukauden nimen ensimmäisellä kirjaimella eli tammikuun kuvien aihe alkaa T:llä, helmikuun H:lla jne.

Tässä syyskuun S-kuvat

Ensimmäinen kuvani

SAMMAL

Kävin metsäretkellä ja kuvasin pienen umpeen kasvaneen metsälammen, joka olikin kuin sammalmatto tänä vuonna. Sammal oli kosteaa ja ihanan pehmeää. En kyllkään uskaltanut mennä kävelemään sammalmatolle, jonka alla on varmasti paljon vettä.

Sammalen vihreä on ehdottomasti ihanin väri maailmassa.

 

 

Sammaloitunut metsälampi

Toinen kuvani on

SUDENKORENTO

Pohjoisen reissullamme kuvasin sudenkorennon, joka on todella vaikea kuvattava.

Nämä ihanat pörriäiset kiehtovat minua kovasti. Pihallammekin on korentoja, jotka lentävät kovaa vauhtia paikasta toiseen. Ihmettelenkin usein, miten ihmeessä ne eivät törmää mihinkään kovassa vauhdissa. Olen ihmetellyt myös korentojen ihania värejä.

Wikibedian mukaan 

"Sudenkorentojen väritys vaihtelee lajeittain ja lajien sisällä. Vaikka vaihtelun määrä tuntuu aluksi masentavan suurelta, niin sitkeällä päivän parin harjoittelulla oppii nopeasti, että se on täysin järkeenkäypää ja järjestelmällistä.

Nyrkkisäännöt, joista toki on poikkeuksia, ovat:

• kirkkaimmat yksilöt ovat juuri sukukypsiksi muuttuneita;
• hailakat yksilöt ovat useimmiten nuoria;
• hyvin tummat yksilöt ovat useimmiten vanhoja;
• useimmiten koiraiden kuvioinnit ovat laajoja ja kirkkaita
• naaraiden kuviointi on usein enemmän "maastoväristä""

 

Tummasyyskorento

 

Kolmas kuvani on 

SUMU  (kuvattu viimevuoden syyskuussa)

Syyskuussa aamuisin usein on sumuista. 

Wikibedian mukaan: 

Sumu on pilvi joka on kosketuksissa maahan. Näkyvyys sumussa on määritelmällisesti alle yksi kilometri. Kun näkyvyys on 1–10 kilometriä, kyseessä on utu

Sumua syntyy joko silloin, kun ilman lämpötila laskee alle kastepisteen, tai kun  ilman kosteus nousee ja saavuttaa kyllästystilan. Sumu koostuu noin millimetrin halkaisijaltaan olevista vesipisaroista, jotka ovat syntyneet näkymättömän vesihöyryn tiivistymisestä. Kovalla pakkasella pisarat voivat olla jäässä, jolloin on kyseessä jääkidesumu.

Vuosi sitten kiipesin mieheni kansa Kolin huipulle syyskuisena aamuna kello 6.00. Ensin petyimme, kun huipulla oli aivan "hernerokkasumu" ja emme nähneet oikein mitään. Kun odotimme aamun sarastusta saimme kokea, että koko alapuolella oleva maailma oli kadonnut - oli vain hiljaisuus, rauha ja sankka sumu ympärillämme

.

Näkymä Kolin huipulta

Isot kiitokset Kristiinalle jälleen kivasta haasteesta.

Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille

Britakakkua

Laitan tänne blogiin Kinuskikissan ohjeella tekemäni Britakakun, joka on kyllä ihan suussa sulavaa herkkua. Kakku ei kuitenkaan ole liian makea herkku ja on helppotekoinen. Tässä on niin paljon marjoja, että kakku on suorastaan terveellistä.

Kyseessä on "nakukakku" jossa reunat jää avoimiksi

Tässä ohje

Pohja

125 g voita

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 keltuaista (säästä valkuiset marenkiin)

1,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

Vatkaa pohjaa varten pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi.

Erota kanamunista keltuaiset ja lisää keltuaiset yksitellen taikinaan hyvin vatkaten.

Lisää lopuksi keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito.

Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille n. 26x26cm alueelle.

Valmista marenki.

Marenki 

2 valkuiasta

1,5 dl sokeria

Vatkaa valkuiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.

Leitä marenki pohjataikinan päälle, voit lusikalla tehdä aallokkoa kakun pinnnalle niin saat hiukan elävyyttä kakkuun.

Paista 175 asteessa n. 20-30min, uunista riippuen niin kauan kunnes marenki on kauniin ruskeaa.

Anna kakun jäähtyä hyvin ennen täyttämistä. Irrota kakkupohja leivinpaperista esim. paistinlastan avulla. Leikkaa kakku kahteen osaan ja levitä täytettä toiselle puoliskolle ja nosta toinen puolisko varovasti täytteen päälle.

Täyte

2 dl kuohukermaa

250g maitorahkaa (korvasin vaniljarahkalla)

sokeria

1 rkl vaniljakreemijauhetta (jätin pois)

1 l mansikoita, voit käyttää myös muita marjoja. (lakkaa, viinimarjoja yms…)

(Käytin mustikoita, vadelmia ja mansikoita)

 

Mukavaa sunnuntaita

Tuunattuja pelikortteja ja muutama coins-kortti

Tein kaksi tuunattua pelikorttia (APC-korttia, joiden koko on 6,4 × 8,9 cm)

Käytin korteissa itse maalaamiani papereita,  "kultaista" kuituverkkoa, strassi-ja akryylihelmiä ja akryylimaaleja. Kortit ovat vaihtoon vapaita.

 

Skannattu kuva

Tässä pariskunta luonnon valossa

Apc Ruutukuningatar

Apc Ruutukuningas

Olen askarrellut myös kolmena iltana Atc-Coinsseja, joiden koko on 6,4 x 6,4 cm.  Coinssit ovat myös keräilykortteja ja niitä vaihdellaan keskenään.

Nämä eri iltoina tehdyt kortit eroavat paljon aiheittain, joten esittelen kortit ryhmittäin. Kaikki ovat vaihtoon vapaita.

Ensimmäisenä Neitoset-sarja. Näissä korteissa on läpinäkyvat ikkunat.

Kortit ikkunalaudalla kuvattuna

Coins "Neitonen 1/3

Coins Neitonen 2/3

Coins Neitonen 3/3

Toisena esittelen Ystävykset-sarjan. Näissä korteissa olen käyttänyt encaustic-menetelmällä tehtyä mehiläisvahapaperisilppua ja maalaamiani papereita. Tytöt ovat Tim-Holzin tuotantoa.

Coins Ystävykset 1/3

Coins Ystävykset 2/3

Coins Ystävykset 3/3

Kolmantena esittelen Makeaa unta-sarjan.  Näissäkin korteissa olen käyttänyt encaustic-menetelmällä tehtyä mehiläisvahapaperisilppua ja maalaamiani papereita.

 

 

Coins Makeaa unta 1/2

Coins Makeaa unta 2/2

 

Kivaa oli askarrella näitä pyöreitä "kolikoita" pitkästä aikaa. Näihin saa upotettua sen kaikkein pienimmänkin silpun, jota askartelussa syntyy koko ajan.

Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille.

Taivalkosken reissukuvia

Kävin mieheni kanssa asuntoautolla Taivalkoskella jo elokuun alussa, mutta olen ollut koko elokuun todellakin reissun päällä, ja en ole ehtinyt kuvia tänne blogiini laittaa.

Taivalkoskelle mennessä kävimme katsomassa Julma-Ölkkyä, joka sijaitsee Kuusamon alapuolella. Julma Ölkky on suuri kalliokanjoni, joka syntyi jääkäuden aikana.  Kalliossa näkyi myös kalliomaalauksia. Järvi on oppaan kertoman mukaan yhtä syvä kuin kallio on korkea. Tähän järveen ei vesi laske mistään. Vain sadevesi ja suosta tihkuva vesi muodostaa järven.

Pääsimme katsomaan nähtävyyttä suuren veneen kyydissä, jota opas ohjasi. Rannassa oli myös kanootteja, joita voi myös vuokrata. Näimme vaeltajia ylhäällä kallioilla kulkemassa.

 

Veneeseen mahtuu useita kymmeniä kyytiin

 

Kallio piirtyi syvän ja tyynen veden pintaan

 

Kaunis kallio

 

Tuolla ylhäällä oli ennen uhripaikka

 

Kylläpä tunsin itseni pieneksi

 

 

Jylhä kallio - Miten nuo puut saavat ravintoa?

 

 

Myrsky on kaatanut puita. Miltähän täällä kuulostaa ukonilmalla?

 

 

 

Todella kaunis paikka, ja ihanaa päästä katselemaan kauneutta järveltä päin. Venekuljetusta on vain kesäisin syyskuun loppuun saakka.

 

Julma-Ölkyltä ajoimme Taivalkoskelle ja olimme siellä puskaparkissa yötä. Aamulla kävimme tutustumassa Kalle Päätalon kotipaikkaan, joka on museo nykyisin.

Mieheni on lukenut kaikki Päätalon kirjat ja taitaa  muistaa ne jopa ulkoa. Tämä olikin jonkinlainen muistelumatka.

Aurinko paiostoi heti aamusta

Talo heijastui navettarakennuksen ikkunasta

Navetassa oli vanhoja esineitä

Vanhat ikkunat ovat kutusuvia

Ikkunasta näkyy navettarakennus

Tässä jäljennös Satusedän rakentamasta paikkaansa hakevasta uunista

Riitu - Kallen äiti

Näkymä Jokijärvelle päin

Talon uuden puolen pirtti

On näillä kengillä taivallettu

Hirret on käsitelty punamullalla

Taivalkoski

Tämän kaunottaren sain kuvattua

 

Yöksi ajoimme Oulujärvelle Manamansaloon. Siellä olimme puskaparkissa yötä.



 

Venesatama

 

Sää suosi meitä todella ja vasta kotimatkalla satoi vettä aivan kaatamalla. 

Matkamuistoni ostin Päätalon museon kahviosta, jossa oli paikallisten asukkaiden käsitöitä myynnissä. Tuli aivan nostalginen olo, kun nostin pärevasusta kirjomuksen, joka oli samanlainen kuin mammani tekemä pyyheliinan peite lapsuuskodissani.

Olipa ihana ja voimaannuttava reissu ja kivan muistonkin sain matkasta.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille.