perjantai 30. heinäkuuta 2010

Lankojen värjäystä



Eilen ja toissapäivänä oli hellepäivä. En tiedä mitään niin ihanaa tapaa olla auringossa ja saada hyödyllistä aikaan kuin odotella lankojen värjäytyvän hiljalleen kattilassa.


Minulla on ulkona yhden levyn hella ja astiana toimii 10 litran teräskattila. Lankoihin ei jää sivuaineita teräskattilasta ollenkaan, vaan väreistä tulee kauniita ja kirkkaita.


Toissapäivänä aloitin värjäämisen verihelttaseitikillä (lakit). Olin liotellut sieniä kaksi päivää ja sieniseos oli alkanut jo kuplia astiassa.  Ajattelin, että taidan saada aikaan kamalan hajun värjätessäni, mutta yllätyksekseni sienet tuoksuivat vain miedosti ulkona.


Tilaan värjäysaineeni täältä http://www.varikeskus.com/puoti.htm


Tein keitoksen Riitta Aittomäki, Hans Colliander, ja Heikki Kotiranta kirjan -Väriä luonnosta mukaan


Käytin 100 g kuivattuja verihelttaseitikkejä, 100 g lankaa, 30 g alunaa, 15 g viinikiveä, (3 g tinasuolaa minulla ei ollut) ja 6 l vettä


Keitin sieniä tunnin ajan ja jäähdytin liemen. Lisäsin puretusaineet ja märät langat. Ja sitten vain vartioin, etteivät  langat pääse kiehumaan. Veden lämpö pidetään 80 - 90 asteisena tunnin ajan. Annoin sienten olla keitinliemessä, koska ne voi ravistella langoista pois. Langat jätin liemeen yöksi, että väri oikein kunnolla tarttuisi. Aamulla yllätyin positiivisesti.


Tässä tulos





No tietenkin piti leikitellä toisen värjäyksen kanssa. Lisäsin edelliseen  liemeen kokenelliä, jonka jauhoin ensin jauheeksi


Ja tässä on tulos (jälkiväri + kokenelli)








Otin liemen tämän jälkeen talteen ja siirryin sinisiin lankoihin


Käytin sinipuuta ensimmäistä kertaa.


Laitoin 100 g sinipuuta, 10 litraa vettä, 30 g alunaa ja 150 g lankaa. Keittelin sinipuuta tunnin verran. Siivilöin lastut pois liemestä. Lisäsin puretusaineen ja märät langat. Keittoaika taas tunti ja tässä on tulos





tässä jälkiväri





Olin tyytyväinen näihin sinisiin. Väriliemellä saa värjättyä vieläkin lisää, joten säästin tämänkin liemen seuraavaa kertaa varten







Keittelin jälkivärejä











Tässä edellisen päivän jälkiväri kanervasta.


Lankana kaikissa käytin valkoista karitsanvillalankaa

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Ehkäpä suuritöisin ristipistotyöni



Esittelen 2003 valmistuneen  ristipistotyöni


Tähän taisi kulua useampi ilta, mutta sain kuin sainkin työn valmiiksi. Egypti kiinnostaa minua kovasti ja olisi ihanaa päästä joskus käymään siellä.


Taulun koko on 60  x 40


Ensin koko komeus







Sitten vasen yläkulma tarkemmin (kamera vääristi vähän)









Sitten pariskunta





Ja mitä olisi Egypti ilman lootuksenkukkaa





Sitten keskus tarkemmin





Ja lähempää





Tässä on Tutankhamon, joka oli Egyptin faarao 1358 - 1350 eKr


Hänen kasvoissaan käytin pronssin, kullan ja hopean värisiä metallisia muliinilankoja


Sitten esittelyssä oikea yläkulma tarkemmin





Pariskunta





Ja vielä alanurkka





En enää tarkkaan muista, mistä ostin ristipistopakkauksen - luultavasti täältä http://www.kasityokori.fi/ tai http://kirjokas.com/products_new.php?osCsid=f62609a90ad57f703d89aee8ffdd797e tai täältä http://www.margaretha.net/butik/default.asp

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Maalaamani ikoni



Olen käynyt kansalaisopiston ikonimaalauspiirissä maalaamassa ikoneita muistaakseni neljänä talvena. Viime vuonna en töiltäni ehtinyt mukaan kuin muutaman kerran. Siispä uusin ikonini on tekeillä. Esittelen sen sitten kun ikoni on ensin siunattu.


Ikonimaalaus on ihanaakin ihanampi harrastus. Maalaamiseen on keskityttävä todellakin paljon ja se on pikkutarkkaa työtä. Minua kiinnostaa ikoniaiheet, värit ja maalaustekniikka. Ikonit maalataan tummasta pohjaväristä vaaleampaan päin. Kerroksia tulee monta monta. Värit ovat silmiä hiveleviä maanläheisiä värejä. Emulsiona käytetään kananmunan keltuaista.


Esittelen tässä 21.5.2009 siunatun Käsittä tehty-ikonin


Ikonilaudan koko on 19,4 x 21,7


Ensin ulkona luonnonvalossa











Sitten keinovalossa




















 











Religiosas







perjantai 16. heinäkuuta 2010

Haamu jolla on hampaat



Kävin viikolla Joensuussa ja sain ihanan pussukan neulepuikoilleni.


Haamu on ehdoton suosikkini tyttäreni Marjan tuotteista. Marja valmistui vaatetusmuotoilijaksi viime keväänä. Hän harrastaa Mimosan hoidon välissä ompelua ja myy tuotteitaan Etsy-kaupassa. Marjan töissä seikkailevat hahmot, jotka hän piirsi pikkutyttönä ollessaan.


Tuotteet ovat uniikkeja ja ne on valmistettu kierrätysmateriaalista.


Tässä kuva puikkokotelosta ja jo aiemmin saamastani laukusta





Puikkokoteloon mahtuu hyvin pitkät neulepuikot. Sen mitat ovat 19 x 42


Laukku on 40 x  37





Tässä lähikuva haamusta





Neulepuikkojeni uusi koti





Marjan sivut Etsyssä löytyvät täältä http://www.etsy.com/shop/merryroseberry

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Kaffe Fasset mekko



Tältä kaunis malli näyttää kauniin mallin päällä kirjasta Kaffe Fasset - Upeimmat neuleet


valokuva Steve Lovi





Ja tässä vähän rehevämmän karjalaismatamin päällä. Kuvaajana toimi tyttäreni Marja Kokkonen


Visioni oli toteuttaa elementit vesi, ilma.tuli ja maa.


Taidan olla maaihminen, koska vihreä on lempivärini. Tähän käytin kaikki puuvillaiset jämälankani.





Takana jatkuu samanlaisena





Tässä tunnelmointia




















Tässä lähikuvassa näkyy, miten sävytin pinnan käyttämällä kahta väriä yhtäaikaa.


Tämä mekko odottaa elokuun samettisia iltoja. Sen teko oli aika pitkä prosessi, muuta oli antoisa kokemus

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Tervetuloa seuraamaan enkulin käsitöitä



Olen kauan halunnut perustaa oman blogin, ei tälle luomisvimmalle taida tulla loppua vaikka ikää karttuu. Sormeni haluavat aina tehdä jotain, sillä minulla on levottomat kädet. Neulon kaikkea tarpeellista, teen ristipistotöitä, ompelen mm. tilkkutöitä, maalaan ikoneita, harrastan kasvivärjäystä ja savitöitä. Luovaan hulluuteen kuuluu kaiken uuden kokeilu. Varastohuoneestani löytyy tietenkin myös helmi-inspiraatioita ja korttipapereita. Kaiken tämän ohessa olen työelämässä.


Elämäni täyttävät tietenkin pienet enkelit, joita on kaikkialla. Tässä on minun ihanin pieni enkulini Mimosa Maria, hän  on ensimmäinen mummotettavani:





Pienen lapsen


katse


enkelinkaltainen





avoin ja viaton


kirkas ja lempeä


tyyni ja luottavainen.





Ikiaikaisen sielumme


kuvastin.





Enkelin kaltainen.





(Kirjasta " Enkelit kuulevat kutsusi - Maria Alstedt / kuvitus Kaarina Ewart / WSOY")