KristiinaK:n haaste

Kristiina K:n (linkki tekstissä) valokuvaushaasteet jatkuvat tänäkin vuonna.

Huhtikuun haasteen aihe on Keltainen ja vihreä (Kyseessä voi olla esine, tai vaikka vaate joka oli välttämätön hankinta tai jonka hankkiminen ilahdutti muuten).  

Mietin ensin, ettei meillä ole mitään keltaista, mutta löytyihän sitä kuitenkin vähän.

 

Kovalehtiset kasvit viihtyvät minun hoidossani. Anopinhampaita ja anopinkieliä minulla on useampi. 

Anopinkeli, jossa on lehdissä keltaiset reunat

 

 

Tämä aloe tai kirjolehti (jokin mehikasvi) kotiutui minulle eilen Lidlistä, ja se maksoi huimat 6,90 e. Kaktuksiakin oli samaan hintaan monenlaisia myynnissä. Minä sorruin todella piikikkääseen kaunottareen, joka on googlen mukaan syyläkaktus.

Kasvien koko on yli 10 cm, ja ruukut on laitettu kauniiseen suojaruukkuun (korkeus 11,5 cm), joten ovat kyllä tuohon hintaan edullisia ja hyvän kokoisia.

Tässä toinen heräteostos ja ruukku näkyy tässä paremmin

 

Rakastan vihreää lasia. Nostin kaksi lasipulloani ikkunalaudalle. Kylläpä valo on kaunista pullojen läpi katsottuna. Pulloissa on tiiviit vanhanaikaiset korkit, joista tykkään erityisesti. (huomaa - pihassamme ei ole tippaakaan lunta).

 

 

Keltaista väriä edustaa keksipurkki. Näitä purkkeja oli neljää erilaista, ja kaikissa oli muumiaihe. Sanon suoraan, että ostin kamalan makuiset keksit vain ja ainoastaan näiden purkkien vuoksi.  Onneksi purkit olivat todella edullisia.

  

 

Viimeisenä esittelen lempiöljyni, jota kaytän salaateissa ja smoothiessa. Öljy on auringonkukkaöljyä, ja se maistuu ihanasti sitruunalta. Todella iso suosittelu tälle öljylle.

 

 

 

 

Sainkohan nyt kaktusryntäyksen aikaan (hihhii). Mietin, että ei kyllä jää kasvattajalle paljoa palkkaa, koska tuollainen suojaruukkukin maksaa. 

Meksikossa tosin kaktuksia löytyy ihan lenkkipolun varreltakin. Olisipa ihanaa mennä lenkille noille kaktusten reunustamille poluille.

 

Kiitos Kristiinalle kivata haasteesta ja mukavaa viikonloppua kaikille.
 

OKTK-haaste ja näkymä ikkunasta

Osallistuin pitkästä aikaa Facebookin puolella olleeseen OKTK-haasteeseen. Vaihtoparikseni arvonnassa tuli Sisko (linkki tekstissä).

Kyseessä on mixedmedia-haaste, jonka aiheena oli tällä kertaa KOLLAASI

Tässä Siskon kortit: Taustat ovat kauniit lilan sävyiset ja niissä on jotain kaunista suihketta. Korteissa on myös ihastuttavia Tim Holzin paperinukkeja, joita minäkin rakastan askarteluissa.

Lähikuva taustasta ja kolmiulotteisuudesta

Lähikuva kortista

Sain myös kauniin joulukortin

Tässä minun Siskolle lähettämät kortit. En muistanut korttien yksityiskohtia kuvata paremmin. Härkäkoriste on metallinen koru. Käytin pitsejä, nauhoja, muovia, alkoholimusteita ja suihkeita kortteihin.

 

 

Kiitos Sisko ihanista korteistasi

---------------

 

 

Laitan tähän samaan postiin  kuvan, jonka otin Kristiina K:n haasteeseen (linkki tekstissä). Kristiina on haastanut koko vuoden ajan valokuvaamaan jollain aiheella kuukausittain kuvan. Vuoden viimeisessä haasteessa aiheena on 

NÄKYMÄ KOTINI IKKUNASTA 

 

Meille satoi eilen illalla 10 cm lunta ja otin kuvan klo 00.30, kun kotiuduin Joensuusta  kotiin. Näkymä on olohuoneen ikkunan takaa. Pöydän päällä on lumikerros ja puun oksilla on kaunis lumivaippa.

 

Kiitos Kristiinalle kivasta haasteesta ja oikein ihanaa viikkoa kaikille.

Nurmeksen kirkko

KristiinaK (linkki tekstissä) haastaa valokuvaamaan kuukausittain annetun aiheen mukaan.

Heinäkuun aiheena on KIRKKO

Esittelen Nurmeksen kirkon.  Osan kuvista on mieheni valokuvannut lennokissa kiinniolevalla kameralla. Meidät vihittiin mieheni kanssa tässä kirkossa 2.12.1978.

 

Wikibedia (linkki tekstissä, sisältää myös sisäkuvia) kertoo, että Nurmeksen kirkko on Suomen viidenneksi suurin kirkko, ja se rakennettiin vuosina 1893–1896 .  Kirkossa on noin 2 200 istumapaikkaa, ja sen torni ylettyy 55 metrin korkeuteen. Huipulla on vielä 5,5-metrinen risti.

Nurmeksen keskusta

 

Jännää miettiä, miten positiivisesti on ennen ajateltu Nurmeksen väkiluvusta tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Nurmeksessa on noin 8900 asukasta. 1970-luvulla Nurmes + Valtimo väkiluku oli  n. 18000. Ei ihme, että autiotaloja on lähialueella todella paljon.

 

Kiitos Kristiinalle kivasta haasteesta

 

Mukavaa loppuviikkoa kaikille 

KristiinaK:n haaste

Laitankin toisen postin heti perään.

 

 KristiinaK (linkki tekstissä) haastaa valokuvaamaan kuukausittain annetun aiheen mukaan.

Kristiina kirjoittaa "Kesäkuun haastekuva onkin hiukan erilainen, sillä se on piirretty. Kuvan aiheena olet sinä, jonkun toisen, tai itsesi piirtämänä."

Tässä piirroksessa tulee myös mieheni mukaan kylkiäisenä.  

 

 

Tämän kuvan on piirtänyt tyttäreni Marja minulle ja miehelleni lahjaksi.

Kuva on piirretty valokuvasta, ja kuva sijoittuu vuodelle 1975. 

Olimme moottoripyöräilemässä Savonlinnassa ja kuvassa näkyykin pyörämme "lasti". Siinä pyörän tarakalla kuljin minä, teltta, vaatteet, eväät ja kaikki muu reissussa tarvittava. Olin tässä kuvassa 48 kiloinen ja pienikokoinen. Sain syödä silloin mitä vaan, ja paino oli aina tuo 48 kiloa. Nahkarotsini oli varsinainen hiirenliivi - kooltaan XS.

Huomasithan farkkumuodin. Levenevät lahkeet piti tietenkin olla. Minua aina harmitti, kun tukka oli aina lässähtänyt, koska oli pakko pitää kypärä päässä ajon aikana.

Moottoripyöräilimme vuoteen 2023 saakka (vuodesta 1974 alkaen). Mitään onnettomuutta ei koskaan sattunut, mutta huomasimme, että motoristit ovat "näkymättömiä" nykyisin. Paljon on tänäkin vuonna sattunut vakavia onnettomuuksia. Huomasimme myös, että meistä on tullut vanhoja ja vaihdoimme rakkaan harrastuksen asuntoautoiluun.

Minäkään en päässyt enää moottoripyörän tarakalle yhtä ketterästi kuin nuorena. Voin myös sanoa, että ruokakin on ruvennut ihmeesti vastaantumaan, ja kiloja on vuosien varrella kertynyt  tuon 48 kilon päälle.

 

Kiitos Kristiinalle kivasta haasteesta ja mukavaa loppuviikkoa kaikille. 

Uusia atc-korttejani

Oli pakko askarrella muutama kortti, ettei tule vietoitusoireita.

Meillä oli kolea päivä tänään - vettäkin satoi, ja tuuli taitaa olla liki pohjoisesta.

Tein yhteensä viisi korttia eilen ja tänään. Yksi kortti unohtui viime kerralla esittelemättä.

Käytin kortteoihini ilmaiskuvia, kiiltokuvia, akryylimaaleja, gessoa, suihkeita, akryylitimantteja, kultaista kiillettä, muovikalvoa, pitsiä ja koristeita.

Kortit ovat vaihtoon vapaita.

 

Tässä kaikki korttini

Korteissa on ikkunaluukkuja, jotka menevät kiinni

 

Ikkuna 1 luukku suljettuna (tausta mixedmediaa)

Ikkuna 1 avoimena

Ikkuna 2 suljettuna (tausta mixedmediaa)

Ikkuna 2 avoimena

Ikkuna 3 suljettuna varattu Armiidalle

 

Ikkuna 3 avoimena

 

Seuraavilla korteilla osallistun Silpputehtaan laajennusosan TJK-haasteeseen viikoille 21 ja 22 (linkki tekstissä).

Aiheena on HATTUJA 

Ikkuna 4 suljettuna

Ikkuna 4 avoinna

Ikkuna 5 suljettuna

Ikkuna 5 avoimena

Atc "Oma koiranpentu"

 

Tuo ruosteen värinen kortti on aikaisempaa tuotantoani.

Uskomatonta tämä ajan kuluminen. Kohta toukokuukin on ohi. Toukokuusta alkaa aina kesän kiireet ja blogimaailmakin hiljenee. Kaikilla on kesän puuhat, ja pitää ihmetellä kevään ja kesän ihanuutta. Täällä kukkii nyt koivu, ja luonto on keltaisenaan siitepölyä. Tämä saa nenän ja silmät vuotamaan, mutta onneksi on allergialääkkeet keksitty.

Mukavaa viikkoa kaikille, ja toivottavasti saadaan kohta lempeät kesätuulet.

Pieni ja punainen

Kristiina K (linkki tekstissä),  haastaa valokuvaamaan kuukausittain antamansa aiheen mukaan. 

Huhtikuun aiheena on Pieni ja punainen

 

Joskus pieni ja punainen löytyy lähempää kuin osaa etsiäkään. Lemppari nojatuolini edessä minulla on pieni pöytä aputasona neulemalleja ja kaikkea telkkarinkatselussa  tarvittavaa herkuttelua varten, mutta jostain syystä viherkasvit valtaavat pöytäni pikkuhiljaa. 

Ostin pari viikkoa sitten tuollaisen sulkamaisen viherkasvin, joka maksoi alle 5 euroa. Kukka on pysynyt hyvänä ja ihmettelen hintaa siinä mielessä, etten olisi saanut edes kummoistakaan leikkokukkakimppua samaan hintaan ..... olisikohan kukkani jokin ananas?

 

 

 

Ja kun tarkkaan katsoo, niin siinähän se pieni ja punainen onkin..... Tämä pieni enkeli on liikkuvaa sorttia. Hän istuu milloin minkin kukan ruukun reunamalla.

 

 

Sain enkelin edesmenneeltä rakkaalta ystävältäni. Olen joskus kertonutkin, että ajoimme aina viikonloppuisin lähikaupunkeihin ja suuntasimme ostosreissumme paikkoihin, joissa myytiin enkeleitä. Valitsimme omat enkelimme huolella, ja voi hyvänen aika sitä selostuksen ja naurun remakkaa.

Kun olimme valintamme tehneet ja  maksaneet enkelimme, teimme vaihtokaupat, ja halasimme toisiamme. Monet myyjät olivat ihan ihmeissään. 

Lopetimme reissumme yleensä  mässäilemällä kaupasta ostetulla rasvaisella grillilihalla ja omenalimpparilla. Laitoimme auton kotimatkalla parkkipaikalle parkkiin, ja siinä nautimme tämän terveellisen ateriamme. Nykyisin tämä taitaisi olla jo kokonaan kiellettyä.

 ---------

 

Toinen pieni ja punainen on alle sentin korkuinen.

Mieheni oli 1980-luvulla seitsemän vuotta Kostamuksessa töissä.  Siispä meillä on puinen maatuska (Isoin 25 cm), jonka sisällä on aina pienempi ja pienempi käsinmaalattu maatuska.

 

Tämä on alle sentin kokoinen

 

Tässä pienen punaisen kaikki siskot

 

 

Nämä maatuskat olivat mieluisa lelu Mimosalle kun hän oli pieni. Hän tarkisti aina maatuskoja sisäkkäin pakatessaan, että tuo kaikkein pieninkin pysyi mukana. Kun hän sitten availi isompia maatuskoita, häntä jännitti, onko pienin vieläkin siellä ihan sisimpänä.

 

Näistä pienistä punaisista tuli kivoja muistoja mieleen.

 

Mukavaa viikkoa kaikille

Uusia atc-korttejani

Olen nyt askarrellut muutamana iltana atc-kortteja, joiden koko on 6,4 × 8,9 cm.

Hurahdin näihin kärpässieniin niin paljon, että aiheesta tuli tehtyä 12 korttia. Käsittelen nyt ensin tämän syksyn ja vasta sitten yritän siirtyä Halloweeniin, joka ei ole juttuni lainkaan. Saa nyt nähdä saanko tehtyä yhtään pääkallokorttia, vaikka nyt ilmestyi paljon Halloweeniin liittyviä upeita leimoja ja stansseja Tim Holzilta.

Käytin näihin pieniin  mielikuvitusmaailmoihin ilmaiskuvia, aikakauslehtien leikkeitä, Gelliplatella painamiani papereita, hopeista- ja kultaista verkkoa, kultamaalia, kultaista isorakeista hilettä ja strassikoristeita. Ennen vanhaan - korteissa käytin myös valmiita kehyksiä, jotka ovat Tim Holzin tuotantoa. Kehyksissä on ommeltu omeplukoneella reunat ja ompelurihmat menevät kortin reunuksen yli.

Kortit ovat vapaita vaihtoon.

 

 

 Kuvasin kortit tarkemmin kameralla

Atc Syyskeiju 1

Atc Syyskeiju 2 Varattu Leila Elinalle

Atc Syyskeiju 3 varattu Hannalle

Atc Syyskeiju 4 Varattu Sannalle

Atc Syyskeiju 5 varattu Hannalle

Atc Syyskeiju 6

Atc Syyskeiju 7 Varattu Sannalle

Atc Syyskeiju 8

Atc Syyskeiju 9 varattu Armiidalle

Atc Syyskeiju 10

Atc Syyskeiju 11

Atc Syyskeiju 12

 

Nämä kolme viimeistä korttiani tein jo viime viikolla ja ne osallistuvat Silpputehtaan laajennusosan haasteeseen viikoille 39 ja 40. Aihe on VAPAA AIHE

Viimeisessä kuvassa näkyy ompelurihmat, jotka ovat  näissä kolmessa kortissa.

 

Atc " Ennen vanhaan 1" varattu Sauvolaiskalle

Atc " Ennen vanhaan 2"

Atc " Ennen vanhaan 3" varattu Sauvolaiskalle

 

Nyt taidan kaivaa neulepuikot esille ja lopettaa papereiden silppuamisen vähäksi aikaa. 

Ostin Rakkaudesta Islantiin Neulemalleja 2- kirjan, jota odotin innolla ja hartaasti. 

Ihmettelin sitä, että kirjassa on 10 uutta mallia ja loput 16 mallia löytyvät ensimmäisestä kirjasta (joka minulla jo on). 

Hyviä malleja ovat tosin kaikki. Olenkin neulonut ensimmäisestä kirjasta jo monta neuletta kuten Gimstein-mekon, josta kerroin TÄÄLLÄ  ja Sleipnir villapaidasta kerroin TÄÄLLÄ.  Molempien ohjeet löytyvät myös tästä kirjasarjan kakkososasta.

Toivottelen nyt kaikille mukavaa loppuviikkoa.