Kotini vanhin esine

Kristiina K  (linkki tekstissä) haastaa valokuvaamaan tänäkin vuonna.

Tämän vuoden haaste on seuraavanlainen:

"Kerron joka kuukauden 1. päivä ko. kuukauden kuvan AIHEEN ja julkaisen oman postaukseni aiheesta.  Teillä lukijoilla on sitten koko kuukausi aikaa julkaista oma kuvanne aiheesta. Eli nyt toivon että sinäkin kuvaat kotisi vanhimman esineen ja kerrot siitä hiukan taustatietoa."

------

 

Minun kotini  vanhimmat esineet ovat paperisessa muodossa. Olen esitellyt täällä blogissani ikivanhoja postikorttejani ja kiiltokuviani. Kiiltokuvat löytyvät TÄÄLTÄ (linkki tekstissä, tämä postaus näkyy ensimmäisenä).

Kaikkein vanhimmat kiiltokuvani olen laittanut lasin alle taulukehykseen - muut kiiltokuvat säilytän peltirasiassa ja minulla on myös muutamia säilökirjoja.

 

Vanhimmat kiiltokuvani ovat 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta. Ne ovat lähes pahvimaisia ja ruskehtavia takaa. Nämä kuvat on tehty kivipainotekniikalla, joten värit ovat todella kauniit. Kuvia on käsiteltävä todella varovasti ja säilytän ne valolta suojattuna.

Lasin alla olevat kivipainokuvat säilytän toki pimeässä

Kuvia löytyy myös säilökirjoista. Kuvien suojana on tuollainen pergamiinipaperi

Lasin alla oleva kivipainokuva 1800-luvun lopusta

Otin kuvat lasin alta ja kuvasin mustaa taustaa vasten

Kivipainokuva 1900-luvun alku koko 9,5 x 13 cm

Kivipainokuva 1900-luvun alku koko 9,5 x 13 cm

Kivipainokuva 1900-luvun alku koko 9,5 x 13 cm

Kivipainokuva 1900-luvun alku koko 9,5 x 13 cm

Kivipainokuva 1900-luvun alku koko 9 x 11 cm

Kivipainokuva 1900-luvun alku koko 13 x 16,5 cm

Puunrunkoja on korjattu kauniisti

Tämä kivipainokuva on 1800-luvun lopusta ja koko on 29 x 33 cm           

Olen hankkinut kuvani antiikkiliikkeistä ja kiiltokuvien keräilijät ovat niitä myyneet Huutonetissä ja Facebookissa Myydään kiiltokuvia-sivulla. Osan olen löytänyt jopa kirpputorilta ostamani kirjan välistä.

En lakkaa ihmettelemästä, miten nämä hauraat paperinpalat ovat säilyneet näin kauan.

Pakko laittaa vielä kuva pilvibongauksestani sunnuntailta

Satumaisen kauniit helmiäispilvet

 

Oikein mukavaa viikkoa teille kaikille.

Uusia Atc-korttejani

Innostuin taas silppuamaan papereitani. Tein jälleen vaikeasti kuvattavat kortit, joten skannauksen jälkeen kuvasin kortit myös kameralla. Skanneri ei näytä kultamaalia ollenkaan.

Korteissani käytin gelliplatella painamiani papereita, mehiläisvahaa, tusseja, akryylimaaleja, pet-teippejä ja pahvi- ja muovisia perhoskoristeita.

Kortit ovat vapaita vaihtoon.

Tässä kortit lähempää:

Atc " The success"

Kameralla kuvattu kortti

Atc "Dream" (tausta mehiläisvahaa) varattu Leilalle

Atc "Watching" varattu Ullalle

Kameralla otettu kuva

Atc "waiting" varattu Jennille

Kameralla otettu kuva

Atc "Wonder" varattu Jennille

Kameralla otettu kuva

Atc "Story" vsrattu Leilalle

Kameralla otettu kuva

 Tuon mehiläivahatyöni olen suojannut suoja-aineella. Näissä korteissani pääroolissa on värit. Koristelin kortteja mahdollisimmän vähän.

----

Uskomattoman nopeasti viikot huristavat ohi. Meillä on kolme astetta lämmintä tänään, ja lumet ovat pudonneet puiden oksilta ja katoltakin melkein kokonaan.

Erikoinen tammikuu, koska normaalisti hukumme täällä Itä-Suomessa lumeen. Voi kunpa ei sataisikaan paljoa lunta enää, niin kevät tulisi nopeammin. Nyt on pihalla todella liukasta, kun vesi satoi jään päälle. On oltava todella varovainen.

Löysin ensimmäiset tulppaanit kaupasta, joten siitähän se kevät oikeastaan alkaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

Uusia Atc-korttejani

Lapsena kuuntelin satua Liisa ihmemaassa. Irvikissa oli ihan pelottavan hirveä. Näin Irvikissasta jopa painajaisia pienenä.

Nyt uskalsin askarrella Liisan ja jopa Irvikissan. Tarina on avautunut minulle vasta aikuisena. 

Taisin olla aika herkkä lapsi ja olen ymmärtänyt myöhemmin, että minulle luettiin esimerkiksi Grimmin satuja muunneltuina. Ne satujen karmeimmat kohdat vanhempani aina "pehmensivät" minun korville sopiviksi. Irvikissan hammasrivistö syöpyi kyllä todellakin mieleeni. Ei sen puoleen - nykyisin lapset eivät saa edes kuulla kirjoista tarinoita, joissa syödään liharuokaa. Mietityttää tämäkin???

Käytin kortteihin erilaisia suihkeita ja halkeilevaa lakkaa. Kaytin myös harsomaista kangasta, verkkoa, metallikoristeita ja lasisia pisaroita koristeina. Kortit ovat taas vaikeasti kuvattavissa, joten skannasin ne ja otin lisäksi lähikuvia kameralla. Kortit ovat kooltaan 6,4 × 8,9 cm ja vapaina vaihtoon.

 

Tässä koko Liisa ihmemaassa sarja

Liisa ihmemaassa 1 (skannattu) varattu Tarjalle

Kameralla otettu kuva (kulta tulee esille paremmin)

 

Liisa ihmemaassa 2 (skannattu) varattu Tarjalle

Kameralla otettu kuva

Liisa ihmemaassa 3 (skannattu) Varattu Annelle

Kameralla otettu kuva

Liisa ihmemaassa 4 (skannattu) Varattu Annelle

Kameralla otettu kuva

Liisa ihmemaassa 5 (skannattu)

Kameralla otettu kuva

Sydämen toisella puolella on ruusu

Liisa ihmemaassa 6 (skannattu) varattu Tarjalle

Kameralla otettu kuva

Yksityiskohta koristeesta

Liisa ihmemaassa 7 (skannattu) Varattu Ullalle

Kameralla otettu kuva

Liisa ihmemaassa 8 (skannattu) varattu Jennille

Kameralla otettu kuva

 

Ihanaa on tehdä tätä paperisilppua jälleen. 

Meillä on ollut 19 astetta pakkasta tänään, ja ei tee mieli ulos mennä ollenkaan. Ihanaa on takan lämmöstä nauttia ja silputa papereita.

 

Ihanaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille.

Noitarumpu-sukat

Tänään valmistui Noitarumpu-sukat, jotka on suunnitellut Saara Koskinen. 

Lanka on vanhaa Novitan Nallea. Kerän koko oli 150 g, joten oli ihanaa, että sain sukat tehtyä samasta kerästä. Langassa on 75 % villaa ja 25 %  polyamidia. Nalle oli ennen lähes samanvahvuista kuin 7-veljestä lanka nykyisin

Olen tehnyt jo monet sukat tällä ohjeella, mutta sukat ovat aina lentäneet maailmalle. Nämä tein itselleni. Tein mallista poiketen irralliset säärystimet ja erilliset nilkkasukat. 

Pensaassa oli ihanaa pumpulilunta

Kaunis auringonlasku

Mukavaa loppuviikkoa kaikille.