Nostalgiaa päivääsi

Ennenvanhaan mainoksetkin olivat niin kauniita, että pienet tytöt liimailivat näitä firmojen painamia keräilykortteja kiiltokuva-albumeihinsa.

Joissakin korteissa on kaunis kullanhohtoinen pinta, joten varmasti korttien kauneus on syynä siihen, että nämä kortit ovat säilyneet kauan. Arvioisin, että kaikki kuvat ovat 1900-luvun alusta. Näissä paperi on paksua ja jälki näyttää kivipainotekniikalla tehdyltä. Korttien koko on 7 x 11 cm.

 

Tässä näkyy korttien kultainen taustaväri

 

Skannatuissa kuvissa kultaus ei tule näkyviin.

Tältä näyttää kortin toinen puoli

Tämän kortin koko on 8 x 11,5 cm

Loput ovatkin paksua paperia olevia kiiltokuvia

Kuvan koko on 11 x 8 cm

Kuvan koko on 11 x 8 cm

Kuvan koko on 7 x 9 cm

Kuvan koko on 7 x 9 cm

Kuvan koko on 7 x 4,5 cm

Nämäkin kuvat suljen nyt peltiseen aarrelaatikkooni. Siellä ne säilyvät - kuten ovat tähänkin asti säilyneet.

Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille.

Uusia skinny- korttejani ja syksyn kuvailuja

Askartelin bohemian tageja maaliskuussa, joista löytyy lisää TÄÄLTÄ.  (linkki tekstissä).

Eilen oli harmaa ja sateinen päivä -  joten halusin piristää itseäni väriterapialla.  Kaivoin pitsilaatikkoni esille ja sulkeuduin "askartelukammiooni" koko päiväksi.  Tuloksena päivästä on nämä vaikeasti kuvattavat blingbling skinnyt, joiden koko on 7,62 x 12,7 cm.

Tässä kortit tarkemmin kuvattuina

Bohemian 1

Yksityiskohta pitsikukasta

Bohemian 2

Yksityiskohta

Bohemian 3

Yksityioskohta helmistä

Bohemian 4

Yksityiskohta tasselista

 

Bohemian 5

Yksityioskohta

Bohemian 6

Yksityiskohta

 

 

Oli kyllä ihana ja voimaannuttava askartelutuokio. Nämä kortit jäävät toistaiseksi itselle.

Korteissa käytin kuvina vanhojen maalausten kuvia. Taustana on musta pahvi, jolle liimasin valkoisen paperin. Sitten liimasin läpinäkyvästä muovisesta paperista (perkamiinista)  kuvien taustat. Liima on Scotch-geeliliimaa, jolla pitsit tarttuivat hyvin.  Käytin paljettinauhoja, pitsejä, koristenauhoja ja pitsikoristeita korteissani. Kahdessa kortissa on lasihelmiä ja yhdessä kultainen hapsu-koriste.

--------

Tämä syyskuu on ollut lämmin ja kaunis. Täällä Itä-Suomessa on saatu vettä vähän, ja monen pihasta on vesikaivo jo kuivunut. Aamut ovat olleet sumuisia ja päivisin ollaan saatu nauttia auringosta. Erikoisen lämmintä on ollut.

Olen valokuvannut kännykällä jonkin verran syksyn saapumista:

 

Vähän on jo ruskaakin havaittavissa, vaikka yöpakkasia ei ole ollut vielä. Saattaa jäädä ruska laimeaksi tänä vuonna, koska on ollut niin lämmintä.

Oikein Ihanaa syksyviikkoa kaikille.

OKTK -haaste kesä 2/2024

Osallistuin facen puolella OKTK-haasteeseen, jossa askarreltiin vaihtoon Skinny-kortti (koko 7,62 x 12,7 cm). Vaihtoparit arvottiin ja minun vaihtoparini oli Raija Annikki (linkki tekstissä).

Kyseessä on mixedmediahaaste ja aiheena oli tehdä esimerkiksi tasku, josta tuleekin jotain yllättävää esille. Kortissa sai käyttää erilaisia tekniikoita ja materiaaleja.

Tässä Raija Annikin yllätys ja taika:

 

Skinny "kesätaikoja"

Taskusta tuleekin upea kissa esille

Ihana tunnelma tässä iloisen värisessä kortissa. Kivasti nousee tuo uljas kissa tuolta keijun kylpytynnyristä. Hauska kortti.

Esittelin oman vaihtokorttini TÄÄLLÄ tarkemmin

Hauskoja nämä facen haasteet. En vaan millään muista edes miltä sivulta mikin haaste löytyy. Kaikki katoaa facebookin liikatarjonnan alle.

Minäkin tein omista vapaista vaihtokorteista kansion facebookiin. Arvaa vaan kadotinko senkin ja lopulta poistin kansion kokonaan. On jotenkin helppoa, kun kaikki asiat ovat täällä blogissa yhdessä paikassa. On paljon helpompaa tämmöiselle ikinuorisolle muistaa asioita.

Minulla on toki ruutuvihkoja, mutta ei tule laitettua koko ajan kaikkea muistiin ja kirjattua ylös. Minä kun pinnistelen jo salasanojenkin kanssa. Joka paikkaan pitää kirjautua ja muistaa salasanat.

Kyllä tämä vanheneminen on sitten kamalaa.

No sää sentään hellii. Nytkin 24 astetta lämmintä. Tuleekohan ruskaa koko syksynä minnekkään. Tekisi mieli mennä pohjoisen ruskaa katsomaan, mutta kelikameran kuvissa näyttää todella kesäiseltä maailma vielä.

Oikein ihanaa viikkoa kaikille ja nauttikaa syksystä.

Uusia Atc-korttejani

Meillä on ihana aurinkoinen päivä tänäänkin. Koko viikon oli lämmintä yli 22 astetta. Eilenkin ihan hellepäivä, ja minä olin tietenkin koko päivän ulkona.

On ollut erikoinen syyskuu. Viime viikon perjantaiyön vietimme mieheni kanssa ulkona puutarhassamme. Laitoimme aurinkovuoteille makuualustat ja kömmimme makuupusseihimme. Lämmintä oli silloinkin 14 - 16 astetta, vaikka taivas oli tähtikirkas. Näimme revontuletkin jollain aikaa yöllä. Oli kyllä upea kokemus. Aamulla oli pakko tulla viiden jälkeen sisälle, koska oli tulossa ukonilma ja salamat välähtelivät pimeässä. Suosittelen kyllä upeaa kokemusta lämpimästi kaikille.

Huomasin, että Silpputehtaan laajennusosan (linkki tekstissä) TJK-haaste viikoille 35 - 36/2024 päättyy tänään.

Aiheena on SIENESTÄMÄÄN

Tässä kaksi ensimmäistä korttiani ovat haasteeseen. Taustat tein pienistä silkkipaperiin Gelliplatella painamistani silpuista. Kaikki kuvat sain korttivaihdon yhteydessä. Sienet ovat läpinäkyvää muovia (sienten taustat jätin valkoisiksi, että etottuvat paremmin).

 

Atc "Sienestämään 1/2 varattu Sauvolaiskalle

Atc Sienestämään 2/2

Atc "Sienimetsässä 1"

Atc "Sienimetsässä 2" varattu Jennille

 

Kiitos jälleen vierailuistanne täällä blogimaailmassa. Olin ihmeissäni, kun edellistä postiakin on käynyt vilkaisemassa 142 henkilöä bloggerin laskurin mukaan. Kivaa, että tämä blogimaailmakin vielä kiinnostaa.

Mukavaa alkavaa viikonloppua ja nauttikaa ihanasta syksystä

Vain kolme kuvaa kuukaudessa

KristiinaK (linkki tekstissä) haastaa ottamaan valokuvia.

Joka kuukausi julkaistaan kolme kuvaa. Kuvat saavat esittää vaikka mitä, mutta kuvan aiheen tulee alkaa meneillään olevan kuukauden nimen ensimmäisellä kirjaimella eli tammikuun kuvien aihe alkaa T:llä, helmikuun H:lla jne.

Tässä syyskuun S-kuvat

Ensimmäinen kuvani

SAMMAL

Kävin metsäretkellä ja kuvasin pienen umpeen kasvaneen metsälammen, joka olikin kuin sammalmatto tänä vuonna. Sammal oli kosteaa ja ihanan pehmeää. En kyllkään uskaltanut mennä kävelemään sammalmatolle, jonka alla on varmasti paljon vettä.

Sammalen vihreä on ehdottomasti ihanin väri maailmassa.

 

 

Sammaloitunut metsälampi

Toinen kuvani on

SUDENKORENTO

Pohjoisen reissullamme kuvasin sudenkorennon, joka on todella vaikea kuvattava.

Nämä ihanat pörriäiset kiehtovat minua kovasti. Pihallammekin on korentoja, jotka lentävät kovaa vauhtia paikasta toiseen. Ihmettelenkin usein, miten ihmeessä ne eivät törmää mihinkään kovassa vauhdissa. Olen ihmetellyt myös korentojen ihania värejä.

Wikibedian mukaan 

"Sudenkorentojen väritys vaihtelee lajeittain ja lajien sisällä. Vaikka vaihtelun määrä tuntuu aluksi masentavan suurelta, niin sitkeällä päivän parin harjoittelulla oppii nopeasti, että se on täysin järkeenkäypää ja järjestelmällistä.

Nyrkkisäännöt, joista toki on poikkeuksia, ovat:

• kirkkaimmat yksilöt ovat juuri sukukypsiksi muuttuneita;
• hailakat yksilöt ovat useimmiten nuoria;
• hyvin tummat yksilöt ovat useimmiten vanhoja;
• useimmiten koiraiden kuvioinnit ovat laajoja ja kirkkaita
• naaraiden kuviointi on usein enemmän "maastoväristä""

 

Tummasyyskorento

 

Kolmas kuvani on 

SUMU  (kuvattu viimevuoden syyskuussa)

Syyskuussa aamuisin usein on sumuista. 

Wikibedian mukaan: 

Sumu on pilvi joka on kosketuksissa maahan. Näkyvyys sumussa on määritelmällisesti alle yksi kilometri. Kun näkyvyys on 1–10 kilometriä, kyseessä on utu

Sumua syntyy joko silloin, kun ilman lämpötila laskee alle kastepisteen, tai kun  ilman kosteus nousee ja saavuttaa kyllästystilan. Sumu koostuu noin millimetrin halkaisijaltaan olevista vesipisaroista, jotka ovat syntyneet näkymättömän vesihöyryn tiivistymisestä. Kovalla pakkasella pisarat voivat olla jäässä, jolloin on kyseessä jääkidesumu.

Vuosi sitten kiipesin mieheni kansa Kolin huipulle syyskuisena aamuna kello 6.00. Ensin petyimme, kun huipulla oli aivan "hernerokkasumu" ja emme nähneet oikein mitään. Kun odotimme aamun sarastusta saimme kokea, että koko alapuolella oleva maailma oli kadonnut - oli vain hiljaisuus, rauha ja sankka sumu ympärillämme

.

Näkymä Kolin huipulta

Isot kiitokset Kristiinalle jälleen kivasta haasteesta.

Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille

Britakakkua

Laitan tänne blogiin Kinuskikissan ohjeella tekemäni Britakakun, joka on kyllä ihan suussa sulavaa herkkua. Kakku ei kuitenkaan ole liian makea herkku ja on helppotekoinen. Tässä on niin paljon marjoja, että kakku on suorastaan terveellistä.

Kyseessä on "nakukakku" jossa reunat jää avoimiksi

Tässä ohje

Pohja

125 g voita

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 keltuaista (säästä valkuiset marenkiin)

1,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

Vatkaa pohjaa varten pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi.

Erota kanamunista keltuaiset ja lisää keltuaiset yksitellen taikinaan hyvin vatkaten.

Lisää lopuksi keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito.

Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille n. 26x26cm alueelle.

Valmista marenki.

Marenki 

2 valkuiasta

1,5 dl sokeria

Vatkaa valkuiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.

Leitä marenki pohjataikinan päälle, voit lusikalla tehdä aallokkoa kakun pinnnalle niin saat hiukan elävyyttä kakkuun.

Paista 175 asteessa n. 20-30min, uunista riippuen niin kauan kunnes marenki on kauniin ruskeaa.

Anna kakun jäähtyä hyvin ennen täyttämistä. Irrota kakkupohja leivinpaperista esim. paistinlastan avulla. Leikkaa kakku kahteen osaan ja levitä täytettä toiselle puoliskolle ja nosta toinen puolisko varovasti täytteen päälle.

Täyte

2 dl kuohukermaa

250g maitorahkaa (korvasin vaniljarahkalla)

sokeria

1 rkl vaniljakreemijauhetta (jätin pois)

1 l mansikoita, voit käyttää myös muita marjoja. (lakkaa, viinimarjoja yms…)

(Käytin mustikoita, vadelmia ja mansikoita)

 

Mukavaa sunnuntaita