Kävelyllä metsässä

Löysin jostakin haasteen "kävele kanssani" muistaakseni ja minä olen dementikkona kokonaan unohtanut missä haaste oli. Tätä tämä vanhuus teettää en muista enää nimiä mistään.

No osallistun joka tapauksessa haasteeseen.

Kävin eilen Kourukoskella ja Saramolla, jonne on Nurmeksesta matkaa noin  25 km. Meillä alkaa olla paras ruska jo ohi. Ainoastaan haavat ja lehtikuuset loistavat keltaisina. Koivut ovat jo menettäneet osan lehdistään kovien tuulten vuoksi.

Meillä oli eilen todella sumuinen ja kostea päivä, silti päätimme hakea halkokuorman. Sain samalla tehdä metsäretken läheiseen lehtikuusimetsään,

Menomatkalla ajoimme Kourukosken ohi.

Tien laidassa kasvoi upea haapa.

Luonto odottaa jo lunta ja jäätä

Kourukoski (kuvattu sillalta)

 

Tässä ihana lehtikuusimetsä lähellä puupinoja.

Oksissa on pieniä käpyjä

Nämä taitavat olla metsäkurjenpolven lehtiä

Sumu peittää osan metsästä

Ihanan pehmeää on sammal

Naava on puhtaan ilman merkki

Komistukset

Metsä on vanhalla pellolla. Kiviraunionkin löysin

Kylläpä tunsin itseni taas pieneksi

 

Metsä oli helppokulkuinen, vaikka polkuja ei ollut. Vanhoille pelloille istutettiin koivikoita tai näitä lehtikuusia. Metsä todella laskee verenpainetta ja rauhoittaa mieltä.

Kaunis on tämä lokakuukin, vaikka en tykkää pimeydestä ja ikuisista sateista. 

Olenkin kaivellut lyhtyni esille ja polttelen iltaisin kynttilöitä neuloessani.

Kyllä tämä vaan on paras syksy ikinä.

JÄLKIKIRJOITUS

Haaste löytyi Villa Emilian blogista TÄÄLTÄ

Mukavaa viikkoa kaikille