Kävin ukkelin kanssa lintuja bongailemassa ja pääsin ihanalle metsäpolulle. Metsässä kasvaa enimmäkseen koivuja ja oikein rehevää aluskasvillisuutta. Hennosti tuoksuva koiranputki on vallannut metsämaan.
Polun varressa on isoja mättäitä lemmikkejä
Polku johdatteli meidät metsikköön, jossa korte kukoistaa. Onpas se ihanan pehmeää ja kaunista.
Saavuimme pienelle sillalle, jossa on pieni oja Pielisestä rantalammikkoon. Sieltä matalasta vedestä kuului sammakoiden kurnutusta ja muutama pajulintu lauloi äänekkäästi.
Näimme muutamia koivuvanhuksia. Yhdessä koivussa oli monen monta latvaa, joten latva on kokenut kovia vanhetessaan.
Kurjenpolvet ovat kukassaan ja antavat hentoa lilaa väriä polun varteen
Kuvasin myös ketunleivän lehtiä. Onpas ihanaa vihreää.
Olipa voimaannuttava metsäretki. Joskus ei ole edes pakko mennä kauas löytääkseen jotain näin ihanaa.
Olen nyt päättänyt, että rupean etsimään pieniä öttiäisiä ja kuvailemaan niita makron avulla. Jospa oppisi tunnistamaan muutaman pikkuisen pörriäisen ihan nimeltä.
Ihanaa viikkoa kaikille.
26 kommenttia:
Niin kaunista! Tuli ihan hirveä kaipuu Nurmekseen tai sinne luontoon. Sikäläinen ystäväni lähetti eilen kauniita kuvia Kainuun puolelta, sekään ei yhtään auttanut tähän kaukokaipuuseen! Eikä kaukokaipuuta kannatakaan potea mihinkään kaukomaille, vaan sinne muutamien satojen kilometrien päähän – kukapa voisi kaivata ihanampaa ympäristöä.
Mukava kuulla, että innoistuit ajatuksesta kuvata taas hyönteisiä!
Ai Ai, koivumetsä ja polku..niin hienosti valo tulee läpi. Ettei vaan ole tuo koivu visa-, tai loimukoivu.
Kyllä hyönteiset kiinnostaa, hienoa jos on makrokuvausmahdollisuus.
Niin täälläkin, menee sun kommentit roskapostikansioon, mutta kyllä ne saa sieltä poiskin :)
Kesä on kaunis ja Suomi on kaunis. Kiitos ihanista kuvista.
Jännityksellä jään odottamaan örkkien kuvia, mutta yhtään en lupaa tunnistaa.
Ihanuus mitkä kuvat ja koivut ovat niin kesäisen kauniita maastossa.
Kuvista hehkuu niin kesän vihreys ja kauneus.
Kauniissa maisemissa olettekin retkeilleet.
Saila, oletko asunut Nurmeksessa? Täällä on todellakin koivujen kaupunki ja Pielinen on ihana.
Emilie, Minäkin olen ollut ihmeissäni kommenttien menosta suoraan roskakoriin. Anonyymit menee aina - vaikka nimikin olisi laitettu . Bloggeriin on ongelmallista välillä edes kirjautua ja vaikeaa antaa kommentteja
Puikoillanikin, voihan olla, etten minäkään löydä nimeä yhdellekään örkille 😀
Päivien ilot, Nurmeksessa on kaunista. Kannattaa pitää kamera mukana.
Ihanat kuvat. Metsäpoluilla on mukava kulkea ja nauttia luonnosta kaikin aistein.
Kruunuvuokko, kesästä kannattaa nauttia.
Lumoava, rauhoittava, virkistävä metsä 🌲🌿💚
Aivan ihanat kuvat.
Nuo ketunleivät ovat uskomattomat muhkeita.
Meillä kasvaa pihassa paljon pienempiä yksilöitä.
Metsä tekee aina hyvää. Ennen vanhaan matkattiin läpi Suomen lomille sinne teille päin. Sopivaan aikaan koko Suomi oli valkoisena koiranputkista. Täälläkin niitä on, mutta eniten minua on viime aikoina ilahduttanut kortemetsä. Se panee mielikuvituksen liikkeelle.
Ihanat ja seesteiset kuvat. Kävelin kanssanne tuon matkan.
Niin kaunista! Ja tuolla metsässä jos missä niin sielu lepää! Sieltä jos mistä saa energiaa ja mielen virkeyttä! <3 <3
Rita A, minä olen harrastanut kasvivärjäystä. Saisikohan ketunleivästä harmaalla langalla vihreää. Luulisin, että keltaista tarttuisi valkoiseen lankaan.
Olifantti, korte kiehtoo minua myös. On ihanan pehmeää ja upean vihreää.
TeSa, olipa mukavaa kulkea yhdessä
rimasa, niinpä ja verenpainekin laskee metsässä
Kauniita perhoskortteja olit taas tehnyt!
Tästä metsäretkestä tulee mieleen, että en ole pitkään aikaan käynyt luontopoluilla, joita joskus on ahkerastikin kuljettu. Liekö laiskuus iskenyt. Ainakaan hyttysiä en halua kohdata ;D
Hei, en ole asunut Nurmeksessa, mutta olen käynyt siellä aika monta kertaa vuosikymmenten mittaan hyvän ystävän takia. Siellä on joka kerta yhtä ihanaa – vaikka talvella lumen määrä järkyttää tällaista etelän ihmistä :-D
Sartsa, kiitos. Kannattaa mennä metsään. Laitoin tosin Offia ja hyvin meni retki.
Saila, kuten huomaat, en liioittele kun tuskailen keväällä että hukutaan lumeen täällä.
Onpa kaunis koivikko, kyllä tuollaisessa paikassa mielellään ulkoilee.
Kauniita kuvia. Niissä näkyy metsän ihana vehreys ja luonnon kukat. Kuvista muistui mieleeni Helvi Juvosen runo, josta pikku pätkä sinullekin viikonlopun tervehdyksensä:
Polkua koukeroista
metsä sinua vie
Ihmettä tuskin moista
tarjosi tasainen tie
Aah mitä kuvia ja luontoa 😀🦋 ihan sukelsin kuvien kautta lumottuun metsään 😸 kiitos kun jaoit nämä meille 💓
Silkku, nuo korteet kiehtovat minua erityisesti.
Lähetä kommentti