Vain kolme kuvaa kuukaudessa

KristiinaK (linkki tekstissä) haastaa ottamaan valokuvia.

Joka kuukausi julkaistaan kolme kuvaa. Kuvat saavat esittää vaikka mitä, mutta kuvan aiheen tulee alkaa meneillään olevan kuukauden nimen ensimmäisellä kirjaimella eli tammikuun kuvien aihe alkaa T:llä, helmikuun H:lla jne.

Tässä syyskuun S-kuvat

Ensimmäinen kuvani

SAMMAL

Kävin metsäretkellä ja kuvasin pienen umpeen kasvaneen metsälammen, joka olikin kuin sammalmatto tänä vuonna. Sammal oli kosteaa ja ihanan pehmeää. En kyllkään uskaltanut mennä kävelemään sammalmatolle, jonka alla on varmasti paljon vettä.

Sammalen vihreä on ehdottomasti ihanin väri maailmassa.

 

 

Sammaloitunut metsälampi

Toinen kuvani on

SUDENKORENTO

Pohjoisen reissullamme kuvasin sudenkorennon, joka on todella vaikea kuvattava.

Nämä ihanat pörriäiset kiehtovat minua kovasti. Pihallammekin on korentoja, jotka lentävät kovaa vauhtia paikasta toiseen. Ihmettelenkin usein, miten ihmeessä ne eivät törmää mihinkään kovassa vauhdissa. Olen ihmetellyt myös korentojen ihania värejä.

Wikibedian mukaan 

"Sudenkorentojen väritys vaihtelee lajeittain ja lajien sisällä. Vaikka vaihtelun määrä tuntuu aluksi masentavan suurelta, niin sitkeällä päivän parin harjoittelulla oppii nopeasti, että se on täysin järkeenkäypää ja järjestelmällistä.

Nyrkkisäännöt, joista toki on poikkeuksia, ovat:

• kirkkaimmat yksilöt ovat juuri sukukypsiksi muuttuneita;
• hailakat yksilöt ovat useimmiten nuoria;
• hyvin tummat yksilöt ovat useimmiten vanhoja;
• useimmiten koiraiden kuvioinnit ovat laajoja ja kirkkaita
• naaraiden kuviointi on usein enemmän "maastoväristä""

 

Tummasyyskorento

 

Kolmas kuvani on 

SUMU  (kuvattu viimevuoden syyskuussa)

Syyskuussa aamuisin usein on sumuista. 

Wikibedian mukaan: 

Sumu on pilvi joka on kosketuksissa maahan. Näkyvyys sumussa on määritelmällisesti alle yksi kilometri. Kun näkyvyys on 1–10 kilometriä, kyseessä on utu

Sumua syntyy joko silloin, kun ilman lämpötila laskee alle kastepisteen, tai kun  ilman kosteus nousee ja saavuttaa kyllästystilan. Sumu koostuu noin millimetrin halkaisijaltaan olevista vesipisaroista, jotka ovat syntyneet näkymättömän vesihöyryn tiivistymisestä. Kovalla pakkasella pisarat voivat olla jäässä, jolloin on kyseessä jääkidesumu.

Vuosi sitten kiipesin mieheni kansa Kolin huipulle syyskuisena aamuna kello 6.00. Ensin petyimme, kun huipulla oli aivan "hernerokkasumu" ja emme nähneet oikein mitään. Kun odotimme aamun sarastusta saimme kokea, että koko alapuolella oleva maailma oli kadonnut - oli vain hiljaisuus, rauha ja sankka sumu ympärillämme

.

Näkymä Kolin huipulta

Isot kiitokset Kristiinalle jälleen kivasta haasteesta.

Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille