Sivut

sunnuntai 25. elokuuta 2024

Taivalkosken reissukuvia

Kävin mieheni kanssa asuntoautolla Taivalkoskella jo elokuun alussa, mutta olen ollut koko elokuun todellakin reissun päällä, ja en ole ehtinyt kuvia tänne blogiini laittaa.

Taivalkoskelle mennessä kävimme katsomassa Julma-Ölkkyä, joka sijaitsee Kuusamon alapuolella. Julma Ölkky on suuri kalliokanjoni, joka syntyi jääkäuden aikana.  Kalliossa näkyi myös kalliomaalauksia. Järvi on oppaan kertoman mukaan yhtä syvä kuin kallio on korkea. Tähän järveen ei vesi laske mistään. Vain sadevesi ja suosta tihkuva vesi muodostaa järven.

Pääsimme katsomaan nähtävyyttä suuren veneen kyydissä, jota opas ohjasi. Rannassa oli myös kanootteja, joita voi myös vuokrata. Näimme vaeltajia ylhäällä kallioilla kulkemassa.

 

Veneeseen mahtuu useita kymmeniä kyytiin

 

Kallio piirtyi syvän ja tyynen veden pintaan

 

Kaunis kallio



 

Tuolla ylhäällä oli ennen uhripaikka

 

Kylläpä tunsin itseni pieneksi

 

 

Jylhä kallio - Miten nuo puut saavat ravintoa?

 

 

Myrsky on kaatanut puita. Miltähän täällä kuulostaa ukonilmalla?

 

 

 

Todella kaunis paikka, ja ihanaa päästä katselemaan kauneutta järveltä päin. Venekuljetusta on vain kesäisin syyskuun loppuun saakka.

 

Julma-Ölkyltä ajoimme Taivalkoskelle ja olimme siellä puskaparkissa yötä. Aamulla kävimme tutustumassa Kalle Päätalon kotipaikkaan, joka on museo nykyisin.

Mieheni on lukenut kaikki Päätalon kirjat ja taitaa  muistaa ne jopa ulkoa. Tämä olikin jonkinlainen muistelumatka.


Aurinko paiostoi heti aamusta


Talo heijastui navettarakennuksen ikkunasta


Navetassa oli vanhoja esineitä



Vanhat ikkunat ovat kutusuvia


Ikkunasta näkyy navettarakennus


Tässä jäljennös Satusedän rakentamasta paikkaansa hakevasta uunista


Riitu - Kallen äiti


Näkymä Jokijärvelle päin


Talon uuden puolen pirtti







On näillä kengillä taivallettu








Hirret on käsitelty punamullalla


Taivalkoski


Tämän kaunottaren sain kuvattua


 

Yöksi ajoimme Oulujärvelle Manamansaloon. Siellä olimme puskaparkissa yötä.



 
Venesatama



 

Sää suosi meitä todella ja vasta kotimatkalla satoi vettä aivan kaatamalla. 

Matkamuistoni ostin Päätalon museon kahviosta, jossa oli paikallisten asukkaiden käsitöitä myynnissä. Tuli aivan nostalginen olo, kun nostin pärevasusta kirjomuksen, joka oli samanlainen kuin mammani tekemä pyyheliinan peite lapsuuskodissani.






Olipa ihana ja voimaannuttava reissu ja kivan muistonkin sain matkasta.


Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille.

32 kommenttia:

  1. Mitkä paikat! Kumpikin niin erilaisia, silti koskettavat tänne asti kuviesi kautta. Upea tuo veneretki, hieno keino nähdä kalliot alhaalta. Jylhää, suurta ja vaikuttavaa! Hyvä huomio tuo, miltä ukonilmalla kuulostaisi. Jotenkin erämaa ympärillä vielä vahvistaa sellaista oloa, että ollaan erityisessä paikassa.
    Päätalon koti on kauniilla paikalla ja hieno tunnelma sielläkin! Ihanat näkymät pihalta ja ikkunoista.
    Ja suloinen, muistoja tuova matkamuistokin! Paikallista käsityötä – ihan huippuhienoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila, tuo matkamuistoni on arvokas juurikin siksi, että on tehty Taivalkoskella

      Poista
  2. Oi, miten kauniit kuvat.
    Uppouduin kuviin, että selasin ne monta kertaa.
    Maisemat suoranaisesti kutsuu luokseen, tuolla viihtyisin.
    On teillä ollut ihana reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivien ilot, aika kului tuolla Päätalomuseossa ihan siivillä. Oli paljon nähtävää.

      Poista
  3. Upeita kuvia talosta ja kalliomaisemasta, todella mahtava kallio. Kaunis tuo matkamuistokirjontatyö.

    VastaaPoista
  4. Upeita kalliokuvia. Mielenkiintoinen tuo Päätalon kotimuseo ja kiva tuliainenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puikoillanikin. Upea tuo kallio. Harmikseni valokuvat kalliomaalauksista eivät onnistuneet hyvin.

      Poista
  5. On nuo Kuusamon maisemat vaan hurjan näköisiä, pelottaviakin eikä tarvitse mennä ulkomaille että näkee noin upeita paikkoja. Päätaloni olen minäkin lukenut/kuunnellut ja ihan tutun näköiset rannat.
    Kiitos samoin sinulle, mukavaa elokuun viim.viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sini, kyllä huomasi tuolla kallioiden luona oman mitättömyyden.

      Poista
  6. Hienoja kuvia ja voin hyvin uskon, että oli mieleenpainuva ja kiva reissu.

    VastaaPoista
  7. Jyhkeitä kallioita on Julma-Ölkyssä!
    Päätalon paikassa kävin vuosia sitten, on mukavaa kun siellä pidetään paikat kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, mielenkiintoisa museo oli ja ukkoni oli elementissään kun kertoi ketä missäkin rannan talossa asui ennen.

      Poista
  8. Onpa hienot kuvat JulmaÖlkystä. Kun veden ja kallion rajaa ei juurikaan erota, niin hienoa. Joskun nuorena käytiin tuolla, en muista oliko mieheni ekalla reissulla mun kanssa.
    Yhtään Päätalon kirjaa en ole lukenut, mutta joistain elokuvista on tuo kotitalo tutun näköinen, niin nostalgisia tavaroita.
    Hieno löytö lapsuudenkodin pyyheliinapeitosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, Päätalon elämästä esitettiin elämän vonkamies ja nuoruuteni savotat elokuvat. Myös Pääralo elokuva tuli sarjana. On varmaan areenassa. Roolisuoritukset olivat todella huiput - varsinkin Riitulla ja Herkolla.

      Poista
  9. Upeita kuvia Julma-Ölkystä, mahtavia kallioita! Järvikin on niin tyyni, ettei oikein tiedä, mihin vesi päättyy ja mistä kallio alkaa. Nyt pääsin kuviesi kautta piipahtamaan Taivalkoskellakin, kiitos siitä. Kiva liina, nostalginen.

    VastaaPoista
  10. Purulaari, ukko jo sanoi, että olen ihan paparatsi, koska otin todella paljon valokuvia

    VastaaPoista
  11. Erityisen paljon ihailen näitä kalliokuvia. Vaan muutkin kuvat ovat aivan mahtavia!

    VastaaPoista
  12. Oli varmaan ihana reissu. Kerrassaan mahtavia maisemia.
    Todella söpö tuo liina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SusuPetal, olin ihmeissäni, kun liina maksoi vain 8 euroa, vaikka on käsin tehty.

      Poista
  13. Olet tehnyt kesämatkan liki minun maisemiini. Viikottain tulee käytyä Taivalkoskella,
    Aivan upeasti esittelet Julma-Ölkyn. On se sen arvoinen, jylhä paikka. Myös polku kanjonin ympäri on kokemus vailla vertaa. Päätalon lapsuuskoti elää kesäisin vilkasta elämää, kun on Päätalo-päivät. Jokijärvelläkin on joka kesä silloin ohjelmaa. Melko monesti olen käynyt jonkun päätalo-viikko teeman takia siellä.
    Kaunis käsityö on hieno muisto Taivalkoskimatkasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimarii, kauniissa paikassa asut. Oltiin Jokijärven rannassa puskaparkissa yö. Oltiin surullisia kun pitkospolku oli purettu ja tilalle oli tullut muovinen kapea tie ja soraa. Jospa olisi uusi pohja pitkospuille. Muovin päällä en tekolonkillani pystunyt kävelemään suomaastossa.

      Poista
  14. Upeita maisemia, hienoa vanhan ajan tunnelmaa museossa sekä ihastuttava kirjontatyö. Elämä Iijoen varressa on ollut vaatimatonta ja raskastakin, mutta siinä on ollut myös kauneutta mukana.
    Kiitos hienosta kuvakertomuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, minäkin aloitin lukea Ii-jokisarjaa. Rupesi Taivalkosken historia kiinnostamaan

      Poista
  15. Niin upeita maisemia ja vanhaa torppaa....upeat olivat kuvat!

    VastaaPoista
  16. Mahtavia kuvia, kiitos! Päätalot olen lukenut, Pohjois-Pohjanmaalta kun olen, Iijoki-sarjan pariinkin kertaan, mutta Kallen kotitalossa en ole käynyt, vain siellä pihamaalla piipahtanut. Teilläpä on ollut hieno reissu :)

    VastaaPoista
  17. Kiitos kun jaoit tämän meille 💖 mielenkiinnolla katselin kuvia ja matkasin mukana 😉

    VastaaPoista