Täällä korttitehdas pyörii edelleen. Silppuja on askarteluhuonen pöytä täynnä, ja minä olen askarrellut apinan raivolla korttejani.
Jatkoin satusarjaani, koska yritän edelleen tehdä TarjaK:lle toisen vaihtokortin. Osallistun myös Silpputehtaan laajennusosan haasteeseen, jossa aiheena on TYTÖT. (linkki tekstissä)
Kolme steampunk-korttiakin mahtuu korttiläjääni. Ostin uusia steampunk-kuvia ja pahvisia koristeita. Pakkohan niitä oli kokeilla. Otin kuvat kameralla, joten anteeksi huono kuvan laatu.
Kortit ovat vapaita vaihtoon.
Tässä korttiläjä |
Lähikuvia koristelusta |
Laitan ensin nämä steampunk-kortit
Atc "Tehtaan varjossa 1" |
Atc "Tehtaan varjossa 2" Varattu Sannalle |
Atc "Tehtaan varjossa 3" varattu Armiidalle |
Seuraavana Silpputehtaan jaajennusosan kortit;
Atc "Pikkuprinsessa" Varattu Sannalle |
Atc "Kukkanen" |
Atc "Punatukkainen tyttö" Varattu Armiidalle |
Sitten vielä näitä satukortteja:
Atc "Keinussa 4" |
Atc "Keinussa 5" |
Atc "Keinussa 6" |
Atc "Keinussa 7" varattu TarjaK:lle |
Atc "Satupupu 1" |
Atc "Satupupu 2" |
Atc "Satupupu 3" Varattu Sannalle |
Lapsena varsinkin pehmoeläimet osaivat puhua ja ne lohduttivat, jos oli paha mieli.
Retuutin pientä pupupehmoa niin, että siitä kuluivat karvat, ja vain karhea pohjakangas oli paljaana. Silmäkin taisi tippua matkan varrelle. Pupu oli siltikin rakkain aarteeni.
Kun sirkus tuli pikkukaupunkiimme, se oli suurtapahtuma meille lapsille. Ihailin varsinkin teltan katossa viilettäneitä strapetsitaiteilijoita, sirkusprinsessoja ja etenkin pieniä klovneja. He olivat hassuja ja toivat paljon iloa ympärilleen.
Yksi ihanista muistoistani liittyy Pääsiäiseen. Isä rakensi silloin aina meille lapsille keinun, joka riippui heinäladon kurkihirrestä. Narut olivat siis pitkät ja muistan vieläkin, miten hyvät vauhdit keinussa sai. Lauloin keinuessani lauluja kovalla äänellä niin että koko lähitienoo raikui.
Huoletonta oli elämä, ja entisaikaan lapset saivat olla ehkä kauemmin lapsia kuin nyt.
Nykyisin lasten on matkustettava pitkät matkat taksilla kouluun, ja herättävä aikaisin aamulla odottamaan koulukyytiä. Samoin koulu vaatii voimia enenmmän ja emenmmän. Leikkiin ei enää riitä lasten aika eikä voimat. Harmi.
Oikein ihanaa alkanutta helmikuuta kaikille.
Oi mikä satumaailma blogissasi. ATC-kortit ovat uutta minulle. Googlasin ja sain selville että se merkitsee Artist Trading Card. Jään lumoutuneena seurailemaan. Tykkään saduista ja pehmoeläimistä. 🎀
VastaaPoistaHyvin kirjoitat lapsuudesta ja sen pituudesta / lyhyydestä / huolettomuudesta. Minullakin lapsuuteen liittyi sirkus; nimittäin meidän kerrostaloon muutti kavereikseni veli ja sisko, joiden vanhemmat olivat trapetsitaitelijoita. Opin heiltä käsilllä seisontaa ja telinevoimistelua. Niistä tuli mieluisa harrastus. 🌷
Sirkus on kiehtovaa ja ihan kuin satua. Vaatii paljon harjoittelua, jos meinaa strapetsilla pysyä.
PoistaIhania kortteja jälleen ja saduista minäkin pidän paljon kuten jo aiemmin kirjoitinkin .
VastaaPoistaOlet oikeassa lapsien leikit on muuttunut ja yhä nuorempana ne myös hylätään . Todella harmi .
Minullakin on kokemuksia lapsuuden sirkusteltasta . Kun menimme telttaan sisään oven suussa oli musta mies mikä huusi kovaa "tulkaa mukaan Afrikka palaa "samalla hän päristeli rumpua .
Pelkäsin ihan älyttömästi .
En vieläkään pidä sirkus taiteesta koska pelkään koko ajan heidän puolestaan että jokin epäonnistuu .
Johtuuko tämä jostain en tiedä mutta minun juttuni se ei ole .
Harmillista tuommoinen pelottelukokemus. Pitäisi ymmärtää, mikä lapsia pelottaa.
PoistaKäsittämätöntä - sinähän viet kortteinesi suoraan taikamaailmaan - kuten Liisa pääsi aikoinaan Ihmemaahan... niin nyt on Repolainen Enkulin Ihmemaassa! Melkein kävi taas - että sait minut tekemään Atc-kortteja...
VastaaPoistaOn vaan niin paljon muita rautoja tulessa - että maltan mieleni ja ihailen vain näin!! Ja odottelen yhä, että innostuisit "minun raudastani" - mietis, 29 erilaista Atc-korttia... aakkosin... sillä KYLLÄ, skräppäystä sekin on!!
Ihanaa ja omanoloista viikonloppua toivotellen!
Onpa kivaa, että olen innostanut sinua atc-korttien parissa. Tämä on ihana harrastus. Joskus kun on kipuja, askartelen ja kipu unohtuu.
PoistaLelut ovat (yhä) eläviä. Meillä nukkekodin tavarat lentävät lattialle ja nukkeja löytyy milloin kissojen pediltä, milloin lattialta. Eli niiden on pakko itse hyppiä ja kipittää, sillä kissoilla ei ole lupaa koskea nukkikseen.
VastaaPoistaOlet ahkeroinut taas kunnolla ja ihan mielettömiä taideluomuksia saitkin synnytetyksi.
Kiitos ihana.
PoistaUpeita kortteja! Elämä oli lapsena huoletonta. Leikkejä keksittiin silloin ihan tyhjästä, ei ollut nettiä eikä kovin paljon lelujakaan, mutta elämä oli monin tavoin rikasta ja mielikuvituksella oli käyttöä.
VastaaPoistaKäpylehmiä todellakin tehtiin. Vanhaan kantoon sai kivat leikit.
PoistaOlet tehnyt hienoja kortteja.
VastaaPoistaHyvää alkanutta helmikuuta sinulle!
Mukavaa helmikuuta myös sinulle
PoistaIhania muistoja sinulla pupusta ja keinusta.
VastaaPoistaNoista korteista minua jostain syystä eniten ja edelleen ihastuttavat nuo keinukuvat. Niissä ikään kuin tapahtuu jotain.
Näitä oli kivaa tehdä
PoistaIhastuttavat satukortit 🤩
VastaaPoistaKiitos
Poista