Atc-kortteja

Eilen illalla askartelin muutaman kortin. Olen menossa myöhäisempään työvuoroon, joten ehdin skannata korttini pikaisesti. Kaikki ovat vapaita vaihtoon.

Kissakunkku Varattu

Täplät Varattu

Tämä korttini osallistuu Silpputehtaan TJK -39 haasteeseen
 Kortti on tehty lehtien paperisilpuista kasaamalla

Syksynportti

Talven odotus

Ihanaa päivää kaikille ja
Muistathan, että musiikkihaasteeseen voi osallistua vielä tänään 24.00 saakka

Keikalla Kuopiossa

Perjantai-iltana olin Marjan kanssa Kuopiossa katsomassa Kotipelto & Liimatainen keikkaa ravintola Amarillossa.

Olimme ensimmäisä kertaa tutustumassa Amarilloon, ja olimme iloisia saamastamme upeaakin upeammasta palvelusta. Henkilökunta oli iloista ja nuorekasta. He valmistivat meille ihanaa ruokaa, jossa mausteet olivat juuri kohdallaan. Amarillo oli muutenkin todella viihtyisä  paikkana ja taustamusiikiksi oli valittu upeita biisejä. Ihana paikka todella.

Menimme Amarilloon heti klo 21.00, koska halusimme saada mahdollisimman hyvät istumapaikat. Valitsimme pöytämme paikasta, josta oli noin 1,5 metriä matkaa esiintyjien tuoleihin. Meille keikka oli muistorikas. Olemme kuunnelleet molemmat  Stratovariusta todella paljon. Marjan fanitus Stratovariukseen alkoi jo vuonna 1998. Paljon iloa on bändin biisit tuoneet elämäämme. Jotkut biisit ovat niin muistorikkaita, että saavat meidät itkemään.

Sanoisiko, meillä oli aitiopaikka

Kotipelto ja Liimatainen aloittivat esiintymisensä 23.30. Kaksi söpöä miestä vain kiipesi tuolilleen ja aloitti upean keikkansa. He olivat huolissaan yleisöstä ja varmistivat moneen kertaan, etteivät soita liian kovasti. Ajattelin, ettei haittaa vaikka kuulo menisi. He ovat niin ihania.

Ihmettelimme, miten vähäeleisesti nämä kaksi esiintyjää saavat todella suuren energisen voiman aikaan. Timo Kotipellolla on aivan mielettömän upea lavakarisma ja Jani Liimatainen on taitava soittaja, jolla on poikamaista pikettä silmäkulmassa.

Timo Kotipelto

Jani Liimatainen

Emme lakkaa ihmettelemästä, miten nöyriä nämä ihanat taiteijat ovat. He esiintyvät aivan yhtä upeasti ja sielukkaasti olipa yleisönä salillinen kuulijoita tai suuren suuret yleisömassat.
Upea oli keikka, ja tunnelma aivan katossa. Konsertti kesti 1,5 tuntia. Huikeaa, miten taitavia taiteilijoita saimme ihailla.

Löysin netistä kaksi videota, jotka kuvaavat keikan tunnelmaa. Videot eivät ole omiani.

   

Atc-kortteja

Tänään askartelin muutaman atc-kortin. Syksyssä on haikeinta kurkien muutto.

Ensimmäinen kortti on Silmukan ytimestä haasteeseen, jonka aiheena on RUSKA

Muutto 1/2 Raija-Annikin kortti

Muutto 2/2

Saalis

Sammalenkukka Varattu Tiinalle

Maria

Höyhenet 1/2

Höyhenet 2/2 Varattu Tiinalle

Olipa kivaa askarrella. Pakko lähteä nukkumaan, sillä huomenna on työpäivä. Huomenillalla olen menossa Kuopioon kuuntelemaan Kotipellon ja Liimataisen klubikeikkaa. Odotan tapahtumaa innolla.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille

Arvontavoitto

Esittelen vasta nyt ihanan arvontavoittoni, jonka voitin  Katjainkerin Maalla melkein kaupungissa -blogista. Blogi täytti kolme vuotta.

Nurmeksesta lakkautettiin pääposti ja posti siirtyi Porokylään S-marketin yhteyteen. Postinhakureissut ovat vähentyneet tämän supistuksen myötä todella paljon.

Kesäinen ja kaunis kortti paljastui paketista

Minä onnellinen voitin nämä Emilia Lylyn tekemät Perhosensiipi-laatat. Laattojen koko on 10 x 10 cm. Laatoissa on ripustuslenkit takana, joten tämän kauniin laattaparin saa tauluiksi seinälle.  Oi että nämä ovat livenä vielä kauniimmat kuin skannattuna.

Lisäksi palkintona oli Kärköläläisen Desing & Kahvila Navetan käsin tehtyä suklaata. Osallistuja sai valita mitä suklaata tavoittelee

Vaihtoehdot olivat

Hampunsiemensuklaa

Talkkunalevy

Suolaista ja makeaa

 

Jee, tässä minun talkkunalevyni kauniissa pakkauksessaan.

Oi että on ihana palkinto. Perhosensiivet löysivät heti paikkansa ja mielenkiinnolla maistan minulle uutta talkkunasuklaata.

Kiitos kivasta arvonnasta Katjainkerille.

Atc-hassuttelua

Tänään tein yhden ainoan atc-kortin. Tästä tuli aika hassu neiti, jolla kädet ja jalat liikkuvat.

Neiti taipuu juuri ja juuri atc-korttipohjalle

Olipa hauska askarrella tämä. Sain kuvan joskus atc-korttien extramateriaalina. Liimasin kuvan pahville ja käytin haaraniittejä käsissä ja jaloissa.

Mukavaa loppuviikkoa.

Atc-vaihto

Sain tänään toisenkin ihanan kirjeen. Helena K lähetti minulle upeita kortteja.
Naurattaa, sillä kun hän lähetti minulle viestiä vaihtareista, oli  profiili jotenkin erilainen kuin ennen ja luulin, että minulla on kokonaan uusi vaihtokaveri. Olemmekin vaihtaneet kortteja kymmeniä kertoja. Tämmöinen tämä blogimaailma on.
Tässä upeat kortit:

Skannattu

Lohtu 3

Valon ihminen

Yksin

Upea kolmiulotteinen kiitoskortti

Helenan tekemä kortti

Voi että nämä ovat kaikki huikean upeita. Tuo yksin -kortti kuvastaa minua tällä hetkellä. Olen ollut kaksi viikkoa ilman tupakkaa. Minun oli pakko lopettaa, että miehenikin pystyy lopettamaan tupakoinnin sairaskohtauksen jälkeen.

Kiitos Helena K näistä aarrekorteista ja ihanaa illan jatkoa kaikille.

Atc-vaihto

Tänään sain taas aarrepostia. Sain Loreal Blondin upean kortin, johon rakastuin ensi silmäyksellä.

Villit karusellihevoset

Voi melkein kuulla hevosten iloiset äänet ja oi oi näitä upeita värejä.
Kiitos ihana Loreal Blondi.

Ulkoilua Kolilla

Tänään oli upea sää. Aurinkokin pilkisteli välillä ja päätimme ajaa mieheni kanssa Kolille katselemaan syksyn värejä. Kolille on meiltä matkaa noin 70 kilometriä. Ihanaa oli kävellä hitaasti Kolin näköalapaikoille kiertotietä. Kolille voi nousta jyrkkiä rappusia myöten ylös, tai kävellä loivemmin nousevaa metsäpolkua. Me kaksi raihnaista päätimme valita metsäpolun. Huomasimme, että hitaasti kulkemalla näkee enemmän. Kuvat on pääasiassa mieheni ottamia. Meillä oli molemmilla kamerat mukana ja minä huomasin kuvailevani lähinnä sammalia ja käkkyräpuita.

Hyvin hoidettu polku vie Kolin huipulle

Metsä on ikimetsää

Polun vierellä on upeita kallioita

Kelottuva puu

Maaruskaa

Nämä rappuset vievät Ukkokolille

 Ukkokolin huipulta avautuva maisema

Jonkin verran oli usvainen sää ja taivaskin oli välillä pilvessä

Kuvasimme vanhaa kaunista kalliota

 Polku vei Pahakolille

Ja polku johdatti meidät myös Akkakolille

Tämä alttari löytyi Akkakolilta

Lähikuva oskalla kasvavasta sammalesta

Olipa meillä ihana ja voimaannuttava kävelyretki. Tämä reissumme korvasi nyt monin verroin sen, ettemme uskalla toipilaina mennä marja- tai sienimetsään kaatuilemaan. Ihana ja kaunis on Kolinvaara. Onneksi se on suojeltu kansallismaisemamme. Olimme myös kiitollisia siitä, että tämän kauneuden pääsee näkemään nousematta todella jyrkkiä rappusia kävelemällä upeaa metsäpolkua. Metsä oli todella elämys. Olen varma, että siellä on paljon keijuja, peikkoja ja menninkäisiä.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille